Sinuhe Wallinheimo: Viisas päättäjä varautuu pahimpaan, mutta suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti
Julkaistu:
Kokoomuksen ryhmäpuhe tulevaisuusselonteosta 24.1.2023 / VNS 16/2022 vp / ed. Wallinheimo, muutokset mahdollisia puhuttaessa
Arvoisa puhemies,
Mielestäni meidän kansanedustajien tärkein tehtävä on parhaan mahdollisen tulevaisuuden turvaaminen lapsillemme ja heidän lapsilleen. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Oli kyse luontokadosta, julkisesta taloudesta tai Suomen turvallisuudesta, meillä pitäisi olla päällimmäisenä mielessä, miten tehdyt – ja tekemättä jätetyt – päätökset vaikuttavat jälkipolviin. Meidän kansanedustajien on kyettävä välttämättömiin päätöksiin silloinkin, kun ne eivät vaikuta suosituilta tai helpoilta.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, taloudelliset, ympäristölliset ja teknologiset muutostekijät muokkaavat jatkuvasti ympäröivää maailmaa. Nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko on tärkeä työkalu tulevaisuuden hahmottamisessa ja ymmärtämisessä.
Viisas päättäjä varautuu aina pahimpaan, mutta suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.
Koronakriisi osoitti, ettemme olleet riittävän varautuneita maailmanlaajuiseen pandemiaan. Emme kyenneet ennakoimaan kriisin vaiheita.
Venäjän hyökkäyssota taas osoitti varautumisen merkityksen. Onneksi tässä salissa on aikoinaan pidetty huolta, että maanpuolustukseen on löytynyt rahaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Arvoisa puhemies,
Kansainvälinen yhteistyö on kriisissä. Turvallisuus järkkyy ja suurvaltakilpailu kiristyy. Radikaali liikehdintä murentaa yhteiskuntia sisältäpäin – ja uudenlaiset turvallisuusuhat ulkoapäin. Euroopan unionin, puolustusliitto Naton ja koko läntisen yhteisön rooli demokratian, oikeusvaltion, markkinatalouden ja ihmisoikeuksien puolustajana korostuu.
Kokoomukselle on tärkeää, että Suomi on mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tulevaisuudestamme päätetään. Siksi olemme puolustaneet Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa ja kannattaneet puolustusliitto Natoon liittymistä.
Ympäröivän maailman lisäksi myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Siksi julkinen talous on rapautumassa. Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä työvoimapulan ratkaisemiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
Kansainväliset muuttoliikkeet tuovat kuitenkin mukanaan myös haasteita. Kulttuurien törmätessä kotoutumisen ja suvaitsevaisuuden merkitys korostuu. Kielen oppiminen, koulunkäynti ja työnteko ovat varmimmat tavat löytää oma paikka suomalaisesta yhteiskunnasta.
Taloudellinen kehitys on käännekohdassa. Globalisaatio on joutunut kyseenalaistetuksi. Maailma saattaa olla sirpaloitumassa blokkeihin ja suurvaltojen etupiireihin, jos emme taistele tätä kehitystä vastaan.
Vientivetoisen Suomen etu on, että kansainvälinen yhteistyö ja kaupankäynti jatkuu. Sen ansiosta olemme nimittäin päässeet nauttimaan sellaisesta vauraudesta ja hyvinvoinnista, joista edeltävät sukupolvet ole osanneet edes unelmoida.
Ilmastonmuutos uhkaa suistaa ison osan maapallosta elinkelvottomaksi. Luontokato muuttaa planeettaamme pysyvästi joka vuosi. Kilpailu luonnonvaroista sekä puhtaasta ruoasta ja vedestä kiristyy. Tämä voimistaa kansainvälisiä muuttoliikkeitä etelästä pohjoiseen. Ympäristöongelmat ovat yhteisiä koko ihmiskunnalle, joten kansainvälisen yhteistyön tarve vain korostuu.
Teknologinen kehitys tuo onneksi ratkaisuja talouden, ympäristön ja yhteiskuntien ongelmiin. Digitalisaatio sekä data-, jakamis- ja kiertotalous mullistavat liiketoimintamalleja ja ihmisten arkea. Kestävän kasvun yhteiskunnissa elintaso kasvaa, vaikka luonnonvarojen käyttö ei.
Tiede, tutkimus ja tuotekehitys ovat taloudellisen kehityksen ja ympäristöongelmien ratkaisun tärkeintä käyttövoimaa. Laaja sivistys ja korkea osaaminen ovat jatkossa entistä vahvemmin Suomen menestystekijä.
Energiakriisi pakottaa meidät vauhdittamaan vihreää siirtymää, mutta lopputuloksena teemme Suomesta puhtaan, edullisen ja toimitusvarman energian suurvallan.
Arvoisa puhemies,
Tulevaisuusselonteossa on kuvattu neljä mielenkiintoista skenaariota maailman suunnasta:
- Ensimmäisen skenaarion yhteistyön maailmassa yhteiskunnat kehittyvät kohti talouden, luonnon ja ihmisten kestävää hyvinvointia.
- Toisen skenaarion kiihtyneen kilpailun maailmassa suurvaltojen, yhteiskuntien, yritysten ja yksilöiden kilpailu on kireää.
- Kolmannen skenaarion itäisessä maailmassa Kiina on noussut ylivoimaiseksi suurvallaksi ja sitonut monia muita maita vaikutuspiiriinsä.
- Neljännen skenaarion murtuvassa maailmassa luonnon kantokyky on ylitetty ja kansainvälinen yhteistyö romahtanut.
Valitettavasti jokainen näistä skenaarioista voi olla lähellä totuutta. Moni muutostekijä uhkaa maailman vakautta ja turvallisuutta sekä ihmisten vapautta ja hyvinvointia. On kuitenkin omissa käsissämme, mihin suuntaan Suomi, Eurooppa ja koko maailma kulkevat. Uskon ja luotan siihen, että taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus on mahdollinen, kun vain teemme tarvittavia päätöksiä sen eteen. Populisteille ja maailmanlopun manaajille ei kannata antaa valtaa. Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ihmisillä riittää toivoa paremmasta huomisesta.