Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Sinuhe Wallin­heimo: Viisas päät­täjä varau­tuu pahim­paan, mutta suhtau­tuu tule­vai­suu­teen toiveik­kaasti

Sinuhe Wallin­heimo: Viisas päät­täjä varau­tuu pahim­paan, mutta suhtau­tuu tule­vai­suu­teen toiveik­kaasti

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe tule­vai­suus­se­lon­teosta 24.1.2023 /​ VNS 16/​2022 vp /​ ed. Wallin­heimo, muutok­set mahdol­li­sia puhut­taessa

Arvoisa puhe­mies, 

Mieles­täni meidän kansan­edus­ta­jien tärkein tehtävä on parhaan mahdol­li­sen tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen. Kyse on suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta. 

Oli kyse luon­to­ka­dosta, julki­sesta talou­desta tai Suomen turval­li­suu­desta, meillä pitäisi olla pääl­lim­mäi­senä mielessä, miten tehdyt – ja teke­mättä jäte­tyt – päätök­set vaikut­ta­vat jälki­pol­viin. Meidän kansan­edus­ta­jien on kyet­tävä vält­tä­mät­tö­miin päätök­siin silloin­kin, kun ne eivät vaikuta suosi­tuilta tai helpoilta. 

Poliit­ti­set, yhteis­kun­nal­li­set, talou­del­li­set, ympä­ris­töl­li­set ja tekno­lo­gi­set muutos­te­ki­jät muok­kaa­vat jatku­vasti ympä­röi­vää maail­maa. Nyt käsit­te­lyssä oleva tule­vai­suus­se­lon­teko on tärkeä työkalu tule­vai­suu­den hahmot­ta­mi­sessa ja ymmär­tä­mi­sessä.

Viisas päät­täjä varau­tuu aina pahim­paan, mutta suhtau­tuu tule­vai­suu­teen toiveik­kaasti. 

Koro­na­kriisi osoitti, ettemme olleet riit­tä­vän varau­tu­neita maail­man­laa­jui­seen pande­mi­aan. Emme kyen­neet enna­koi­maan krii­sin vaiheita.

Venä­jän hyök­käys­sota taas osoitti varau­tu­mi­sen merki­tyk­sen. Onneksi tässä salissa on aikoi­naan pidetty huolta, että maan­puo­lus­tuk­seen on löyty­nyt rahaa myös talou­del­li­sesti vaikeina aikoina. 

Arvoisa puhe­mies, 

Kansain­vä­li­nen yhteis­työ on krii­sissä. Turval­li­suus järk­kyy ja suur­val­ta­kil­pailu kiris­tyy. Radi­kaali liikeh­dintä muren­taa yhteis­kun­tia sisäl­tä­päin – ja uuden­lai­set turval­li­suusu­hat ulkoa­päin. Euroo­pan unio­nin, puolus­tus­liitto Naton ja koko länti­sen yhtei­sön rooli demo­kra­tian, oikeus­val­tion, mark­ki­na­ta­lou­den ja ihmi­soi­keuk­sien puolus­ta­jana koros­tuu. 

Kokoo­muk­selle on tärkeää, että Suomi on mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tule­vai­suu­des­tamme pääte­tään. Siksi olemme puolus­ta­neet Suomen jäse­nyyttä Euroo­pan unio­nissa ja kannat­ta­neet puolus­tus­liitto Natoon liit­ty­mistä. 

Ympä­röi­vän maail­man lisäksi myös ympä­röivä yhteis­kunta muut­tuu. Suomen väestö ikään­tyy ja työi­käis­ten määrä vähe­nee. Siksi julki­nen talous on rapau­tu­massa. Työpe­räi­nen maahan­muutto on vält­tä­mä­töntä työvoi­ma­pu­lan ratkai­se­mi­seksi ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seksi. 

Kansain­vä­li­set muut­to­liik­keet tuovat kuiten­kin muka­naan myös haas­teita. Kult­tuu­rien törmä­tessä kotou­tu­mi­sen ja suvait­se­vai­suu­den merki­tys koros­tuu. Kielen oppi­mi­nen, koulun­käynti ja työn­teko ovat varmim­mat tavat löytää oma paikka suoma­lai­sesta yhteis­kun­nasta. 

Talou­del­li­nen kehi­tys on kään­ne­koh­dassa. Globa­li­saa­tio on joutu­nut kysee­na­lais­te­tuksi. Maailma saat­taa olla sirpa­loi­tu­massa blok­kei­hin ja suur­val­to­jen etupii­rei­hin, jos emme tais­tele tätä kehi­tystä vastaan. 

Vien­ti­ve­toi­sen Suomen etu on, että kansain­vä­li­nen yhteis­työ ja kaupan­käynti jatkuu. Sen ansiosta olemme nimit­täin pääs­seet naut­ti­maan sellai­sesta vaurau­desta ja hyvin­voin­nista, joista edel­tä­vät suku­pol­vet ole osan­neet edes unel­moida. 

Ilmas­ton­muu­tos uhkaa suis­taa ison osan maapal­losta elin­kel­vot­to­maksi. Luon­to­kato muut­taa planeet­taamme pysy­västi joka vuosi. Kilpailu luon­non­va­roista sekä puhtaasta ruoasta ja vedestä kiris­tyy. Tämä voimis­taa kansain­vä­li­siä muut­to­liik­keitä etelästä pohjoi­seen. Ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat yhtei­siä koko ihmis­kun­nalle, joten kansain­vä­li­sen yhteis­työn tarve vain koros­tuu. 

Tekno­lo­gi­nen kehi­tys tuo onneksi ratkai­suja talou­den, ympä­ris­tön ja yhteis­kun­tien ongel­miin. Digi­ta­li­saa­tio sekä data-, jaka­mis- ja kier­to­ta­lous mullis­ta­vat liike­toi­min­ta­mal­leja ja ihmis­ten arkea. Kestä­vän kasvun yhteis­kun­nissa elin­taso kasvaa, vaikka luon­non­va­ro­jen käyttö ei. 

Tiede, tutki­mus ja tuote­ke­hi­tys ovat talou­del­li­sen kehi­tyk­sen ja ympä­ris­tö­on­gel­mien ratkai­sun tärkeintä käyt­tö­voi­maa. Laaja sivis­tys ja korkea osaa­mi­nen ovat jatkossa entistä vahvem­min Suomen menes­tys­te­kijä. 

Ener­gia­kriisi pakot­taa meidät vauh­dit­ta­maan vihreää siir­ty­mää, mutta loppu­tu­lok­sena teemme Suomesta puhtaan, edul­li­sen ja toimi­tus­var­man ener­gian suur­val­lan. 

Arvoisa puhe­mies, 

Tule­vai­suus­se­lon­teossa on kuvattu neljä mielen­kiin­toista skenaa­riota maail­man suun­nasta: 

  • Ensim­mäi­sen skenaa­rion yhteis­työn maail­massa yhteis­kun­nat kehit­ty­vät kohti talou­den, luon­non ja ihmis­ten kestä­vää hyvin­voin­tia.
  • Toisen skenaa­rion kiih­ty­neen kilpai­lun maail­massa suur­val­to­jen, yhteis­kun­tien, yritys­ten ja yksi­löi­den kilpailu on kireää. 
  • Kolman­nen skenaa­rion itäi­sessä maail­massa Kiina on nous­sut ylivoi­mai­seksi suur­val­laksi ja sito­nut monia muita maita vaiku­tus­pii­riinsä. 
  • Neljän­nen skenaa­rion murtu­vassa maail­massa luon­non kanto­kyky on ylitetty ja kansain­vä­li­nen yhteis­työ romah­ta­nut. 

Vali­tet­ta­vasti jokai­nen näistä skenaa­rioista voi olla lähellä totuutta. Moni muutos­te­kijä uhkaa maail­man vakautta ja turval­li­suutta sekä ihmis­ten vapautta ja hyvin­voin­tia. On kuiten­kin omissa käsis­sämme, mihin suun­taan Suomi, Eurooppa ja koko maailma kulke­vat.  Uskon ja luotan siihen, että talou­del­li­sesti, sosi­aa­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä tule­vai­suus on mahdol­li­nen, kun vain teemme tarvit­ta­via päätök­siä sen eteen. Popu­lis­teille ja maail­man­lo­pun manaa­jille ei kannata antaa valtaa. Ongel­mat ovat ratkais­ta­vissa, kun ihmi­sillä riit­tää toivoa parem­masta huomi­sesta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.11.2024

Sote-palve­luita ei voi pelas­taa pelas­ta­matta taloutta

Kansan­edus­taja Oskari Valto­lan pitämä kokoo­muk­sen ryhmä­puhe väli­ky­sy­myk­seen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen pelas­ta­mi­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kun Orpon halli­tus aloitti työnsä, Suomi

19.11.2024

Ukrai­nan tuen on jatkut­tava yhä päät­tä­väi­sem­pänä, voimak­kaam­pana ja yhte­näi­sem­pänä

Tuhat päivää. Tuhat pitkää päivää ja yötä Ukraina on tais­tel­lut vapau­tensa puolesta julmaa aggres­siota vastaan. Ukraina tais­te­lee länsi­mais­ten arvo­jen puolesta.

13.11.2024

Kokoo­mus tukee Suomen osal­lis­tu­mista Naton rauhan ajan tehtä­viin

Kansan­edus­taja Jarno Limnél­lin ryhmä­pu­heen­vuoro puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2025. Nato-jäse­­nyy­­temme myötä jätimme taakse soti­laal­li­sen liit­tou­tu­mat­to­muu­den

Skip to content