”Mitä­hän minis­teri tarkoitti anta­mas­saan haas­tat­te­lussa sillä, että noin miljoona suoma­laista pitäisi uudel­leen koulut­taa? Ketä uudel­leen koulut­ta­mi­nen tarkoit­taa ja miten se toteu­tet­tai­siin? Aina­kin pääkau­pun­ki­seu­dulla oppi­so­pi­mus­raha on tiukassa. Valtion rahoi­tusta on pienen­netty useita vuosia peräk­käin, joten mistä rahat tule­vat ja kuka koulu­tuk­sen hoitaa? Yrityk­set eivät ole innok­kaita lisää­mään resurs­se­jaan oppi­so­pi­muk­sen jalkaut­ta­mi­seen, koska se sitoo niiden henki­lö­kun­taa.” Näin pohti eräs Kokoo­muk­sen aikuis­kas­va­tuk­sen ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen vaikut­ta­ja­ryh­män jäsen uuti­soin­tia uudel­leen­kou­lu­tuk­sesta (LINKKI).

Kokoo­muk­sen voima­va­rana ovat asian­tun­ti­joista koos­tu­vat verkos­tot ja vaikut­ta­ja­ryh­mät, jotka käyvät sosi­aa­li­sen median ryhmissä väliin kipak­kaa­kin keskus­te­lua ajan­koh­tai­sista teemoista. Kerran eräs vaikut­ta­ja­ryh­mä­läi­nen totesi: ”Aika skep­ti­nen olen tähän vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suu­teen… mutta yrite­tään nyt kuiten­kin.” Niin hyviä tulok­sia kuin suoma­lai­nen koulu­tus­jär­jes­telmä tuot­taa­kin, opetus- ja koulu­tusa­lan päät­tä­jien ja virka­mies­ten olisi aika ajoin hyvä astua ulos omasta viras­tos­taan ja tutus­tua koulu­tuk­sen käytän­töi­hin arjessa. Tämän vuoksi vaikut­ta­ja­ryh­mien sosi­aa­li­sessa mediassa tapah­tuva näke­mys­ten vaih­ta­mi­nen on jous­tava ja nopea tapa käydä dialo­gia opetus­työn käytän­nöistä.

Mediassa ovat esillä olleet työn ja elin­kei­noe­lä­män muutok­set. Puheen­joh­taja ja busi­ness-enkeli Paavo Beck­man alusti Laatu­kes­kuk­sen Q-Prof –semi­naa­rissa Espoon Hana­saa­ressa (15.3.) orga­ni­saa­tioi­den muutok­sesta (LINKKI). Kysy­myk­seeni kuinka disrup­tio vaikut­taa koulu­tuk­sen tule­vai­suu­teen, hän vastasi lyhyesti: ”Koulu­tus menee ihan uusiksi”. Tule­vai­suu­den koulu­tuk­sen tehtä­vänä on käsi­tellä tiedon sovel­ta­mista ja kriit­tistä ajat­te­lua. Tarvit­semme uuden­laista työyh­tei­sö­kult­tuu­ria, ja teko­ä­lyllä on tule­vai­suu­dessa keskei­nen rooli koulu­tuk­sessa. Koska tieto vanhe­nee entistä nopeam­min, on kysyt­tävä, tarvit­sem­meko eräpäi­vän tutkin­noille.

Tule­valle halli­tus­kau­delle aikuis­kas­va­tuk­sen ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen verkosto esit­tää toimi­van muun­to­kou­lu­tus­jär­jes­tel­män raken­ta­mista. Tavoit­teena tulee olla työelä­mässä toimi­vien, mutta erityi­sesti opetus­työtä teke­vien, perus­kou­lu­tuk­sen ja ammat­tio­saa­mi­sen ajan tasalla pitä­mi­nen. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja yliopis­to­jen muun­to­kou­lu­tuk­sen tulee sopia yhteen rahoi­tus­jär­jes­tel­män kanssa. Vaikut­ta­ja­ryh­mä­läis­ten mukaan nykyi­set posi­tii­vi­sen raken­ne­muu­tok­sen tuke­mi­seen tähtää­vät muun­to­kou­lu­tuk­set projekti- tai muulla erityis­ra­hoi­tuk­sella ”eivät vain toimi ja saavat teke­mi­sen näyt­tä­mään ihan puuhas­te­lulta.”

Tiedämme, että tule­vai­suu­dessa oppi­mi­nen ei pääty yhden tutkin­non suorit­ta­mi­seen. Tarvi­taan sitou­tu­mista elini­käi­sen oppi­mi­sen ideo­lo­gi­aan, jossa tietoja alati päivi­te­tään, osal­lis­tu­taan täyden­nys­kou­lu­tuk­seen ja päte­vöi­dy­tään uusille osaa­mi­sa­lueille. Voisiko kysee­seen tulla erään­lai­nen uusi­muo­toi­nen erikois­tu­mis­kou­lu­tus jokai­sen tutkin­non suorit­ta­mi­sen jälkeen?

Mutta mitä­hän minis­teri tarkoitti? Ehkä sitä, että koulu­tus jous­taa ja kyke­nee reagoi­maan nopeasti, kun työelämä tarvit­see ammat­ti­lai­sia.

Tarja Lang

Tutki­mus­pääl­likkö, PhD., MBA
Kokoo­muk­sen aikuis­kas­va­tuk­sen ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen vaikut­ta­ja­ryhmä

Lisää sisältöä samassa kategoriassa