Sivistyspolitiikan verkoston blogiteksti: Suomesta avoimen tieteen ja tutkimuksen mallimaa
Julkaistu:
Tiede ja tutkimus ovat ennennäkemättömän murroksen keskellä. Käytettävissä olevan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Nykyisin puhutaan paljon Big datasta ja sen hyödyntämisestä. Kaiken keskiössä on tiedon avoimuus. Kätketyllä tiedolla on vähäisempi arvo ihmiskunnalle kuin avoimesti saatavilla olevalla tiedolla.
Suomessa on viime vuosien aikana panostettu merkittävästi tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Tähän ovat osaltaan kannustaneet eurooppalaiset linjaukset kuten esim. Plan S. Monet tutkimuksen rahoittajat edellyttävät avointa julkaisemista. Suomessa valmistellaan parhaillaan avoimen tieteellisen julkaisemisen kansallista strategiaa. Samanaikaisesti useat kansainväliset tiedekustantajat hidastavat avoimuuden kehittymistä vaatimalla korkeampia maksuja avoimelle julkaisemiselle. Nähtävissä on kuitenkin selvästi, että avoin tiede ja tutkimus on kansainvälinen megatrendi, joka voittaa puolelleen tutkijoita, tieteestä kiinnostuneita kansalaisia, tiederahoittajia, kansallisia viranomaisia ja tiedekustantajiakin.
Tiedämme, ettei kivikausi päättynyt kivien puutteeseen eikä rautakausi raudan puutteeseen. Myöskään käynnissä oleva datakausi ei tule päättymään datan puutteeseen.
Meidän on Suomessa ratkaistava itse, haluammeko olla edelläkävijöitä korkeatasoisen tiedon tuottajana ja hyödyntäjänä. Mielestäni Suomen kannattaa toimia aktiivisesti tieteen ja tutkimuksen avoimuuden edistämiseksi. Tässä asiassa on syytä olla suunnannäyttäjä. Tieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voimme tehdä maapallostamme paremman paikan elää. Tutkittua tietoa tuottamalla ja sitä hyödyntämällä voimme saavuttaa YK:n jäsenmaiden sopimat kestävän kehityksen universaalit tavoitteet – ilman tietoa se on mahdoton tehtävä.
Kirjoittaja: Seppo Parkkila, professori, Tampereen yliopisto
Kokoomuksen korkeakoulutus-, tki- ja tutkimusvaikuttajaryhmän jäsen
