Stubb: Kokoomus on puolue, joka on muuttuvan maailman puolella
Julkaistu:
Kokoomus käy puheenjohtajavaalin kesäkuussa, noin kuukauden päästä. Olemme onnellisessa tilanteessa, sillä meillä on kolme erinomaista ehdokasta.
Miten tahansa vaalissa käy, voittajia on ainakin yksi. Kansallinen Kokoomus.
En ajatellut kuitenkaan puhua teille tänään puheenjohtajavaalista, vaan kokoomuksesta. Siitä, mitä kokoomus minulle, kokoomuksen puheenjohtajana, tarkoittaa. Ja siitä, miksi Suomi tarvitsee kokoomusta.
Toivon, että jätätte puheeni ajaksi muutaman kysymyksen hautumaan. Nämä ovat kysymyksiä, joihin olen itse säännöllisesti palannut silloin, kun olen pohtinut kokoomuksen suuntaa ja tekemisen tarkoitusta. Kysymykset ovat seuraavat:
Mistä kokoomuslaisena voi tuntea ylpeyttä?
Mitä me kokoomuslaiset pelkäämme?
Mihin kokoomusta ylipäänsä tarvitaan?
En aio tarjota teille valmiita vastauksia kysymyksiin. Ne ovat evästä ajattelulle, jota toivon teidän tekevän tämän puheenvuoron aikana.
Puhun teille tänään – olisiko kukaan voinut arvata – kolmen kokonaisuuden kautta. Kokonaisuudet ovat seuraavat:
Mitä olemme joukkueena saaneet aikaan viimeisen kahden vuoden aikana?
Mitä kokoomus on huomenna, ja mitä Suomi on huomenna?
Miten nousemme Suomen suurimmaksi kuntapuolueeksi jälleen kerran?
KOKOOMUSJOUKKUEEN TEOT VIIMEISELTÄ KAHDELTA VUODELTA
Ensimmäisenä käsittelen kulunutta kahta vuotta. Yhteen virkkeeseen, ”Mitä olemme joukkueena saaneet aikaan viimeisen kahden vuoden aikana?”, tiivistyy moni asia, joka on jäänyt liian epäselväksi viime vuosina sekä kokoomuslaisille että suomalaisille. Olemme antaneet muiden määritellä liikaa keskustelua, jota käymme. Emme ole ottaneet riittävästi tilaa, vaikka olisimme sen ansainneet. Kun palataan kokonaisuuteen, on selvää, että meillä on valtavasti sanottavaa, jonka takana voimme suoraselkäisesti seistä.
Katsokaamme siis hetkeksi taaksepäin.
Kokoomus on nyt ollut yhtäjaksoisesti hallitusvastuussa yhdeksän vuotta. Tästä ajasta olen, niin myötä- kuin vastatuulessa, toiminut ministerinä kahdeksan vuotta. Ensin ulkoministerinä, sitten ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä, pääministerinä ja viimeisen vuoden ajan valtiovarainministerinä.
Vuodesta 2007 vuoteen 2011 olimme valtiovarainministeripuolue Keskustan johtamassa sinivihreässä hallituksessa. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 Kokoomus johti kuuden puolueen, myöhemmin neljään puolueeseen kaventunutta, laajaa koalitiohallitusta. Nyt olemme jälleen valtiovarainministeripuolue Keskustan johtamassa kolmen suuren puolueen hallituksessa. Näiden yhdeksän vuoden aikana Suomi on elänyt läpi valtavan murroksen. Suomi on muuttunut, kokoomus on muuttunut, ja myös minä olen muuttunut.
Muistaako joku vielä eduskuntavaalit vuonna 2007? Kokoomus oli oppositiokauden jälkeen tekemässä vahvaa nousua takaisin hallitusvastuuseen. Keskustelunaiheet olivat kovin erilaiset kuin nyt, tulevaisuus näytti olevan toivoa täynnä.
Vuoden 2007 eduskuntavaalien yksi suuri keskustelunaihe oli jakovara. Suomen talous oli vahvassa kasvussa ja julkinen talous näytti olevan vahvoissa kantimissa. Ennen vaaleja julkisuudessa käytiin huutokauppaa niin kutsutun jakovaran suuruudesta. Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa sovittiin 3,5 miljardin euron lisämenoista ja veronkevennyksistä. Työn verotusta kevennettiin, tulonsiirtoja korotettiin, yliopistoille annettiin lisää rahaa. Aikansa tilannekuvassa päätökset olivat ymmärrettäviä.
Syksyllä 2008 Suomen suunta kääntyi äkisti. Lehman Brothersin konkurssista käynnistyi kansainvälinen finanssikriisi, joka muuttui eurokriisiksi ja kasvukriisiksi. Suomen talous ei vieläkään ole toipunut vuoden 2009 rajusta pudotuksesta.
Kataisen hallitus aloitti työnsä tilanteessa, jossa Suomen kilpailukyky oli heikentynyt, julkinen talous oli rajusti alijäämäinen ja yhteinen valuuttamme euro oli kriisissä. Viime vaalikaudella tehtiin useita ratkaisuja, jotka veivät Suomea oikeaan suuntaan. Julkista taloutta sopeutettiin kuudella miljardilla eurolla. Kilpailukykyä parannettiin raamisopimuksella sekä työllisyys- ja kilpailukykysopimuksella. Yhteisövero laskettiin 26 prosentista 20 prosenttiin. Työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeiän nostamisesta.
Nämä päätökset olivat kuitenkin liian vähän, liian myöhään. Suomen tilanne oli ja on niin vaikea, että hallituksen olisi pitänyt kyetä paljon radikaalimpiin toimiin Suomen kurssin kääntämiseksi. Sen voin vakuuttaa, että näiden päätösten tekeminen ei jäänyt kokoomuksesta kiinni.
Vuosi sitten eduskuntavaaleissa kokoomus kantoi raskasta painolastia edellisestä hallituskaudesta. Kokosimme yhdessä itsemme vaaleihin ja teimme nousun toiseksi suurimpaan äänimäärään. Se kertoo siitä, että kun isänmaa on vaikeassa tilanteessa, kokoomukseen luotetaan. Se kertoo myös siitä, että kokoomuksen viesti Suomen uudistamisesta, talouden tasapainottamisesta ja työn ja yrittämisen linjasta sai suomalaisten tuen. Etenimme kirjaimellisesti työn kautta.
Vaalien jälkeen menimme yhdessä hallitukseen – vastoin useimpien paremmintietäjien ennustuksia. Neuvottelimme yhdessä keskustan ja Perussuomalaisten kanssa sellaisen ohjelman, jonka takana voi kunnialla seistä. Velkaantuminen taitetaan. Työ asetetaan etusijalle. Työn teettämisen kustannuksia alennetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus viedään maaliin. Suomalainen saa jatkossa itse valita sote-palveluissa. Sääntelyä puretaan. Kauppojen aukioloajat vapautetaan. Kokonaisveroaste ei nouse. Kenenkään työn verotus ei kiristy. Nämä päätökset vievät Suomea oikeaan suuntaan.
Eivät kaikki hallituksen päätökset ole olleet meille kokoomuslaisille aina helppoja. Monet menoleikkaukset tuntuvat kipeästi suomalaisten kukkarossa. Säästöt sattuvat koulutukseen. Se on meille kokoomuslaisille erityisen hankala paikka. Sote-uudistuksessa pienempi alueiden lukumäärä olisi meidän mielestämme ollut parempi. Olisimme asettaneet lakitiehen perustuvan paikallisen sopimisen yhteiskuntasopimuksen edelle.
Poliittisessa johtajuudessa on olennaisinta se, että uskaltaa tehdä epätäydellisiä ratkaisuja. Joka kuvittelee voivansa tehdä yksin täydellisiä ratkaisuja, ei elä tässä maailmassa. Kolmen puolueen hallituksessa kaikki päätökset ovat kompromisseja. Jokainen puolue joutuu antamaan jossakin kohti periksi. Muuten ei synny päätöksiä.
Sopiminen, vaikka se välillä ikävältä tuntuukin, on porvarihallituksen kaikkein suurin saavutus. Olemme kyenneet tekemään isoja päätöksiä Suomen suunnan kääntämiseksi.
Tänä päivänä emme aina itsekään ymmärrä, miten paljon ja miten nopeasti asioita on tapahtunut. Vai miltä esimerkiksi nämä asiat näyttävät:
-Kauppojen aukioloajat vapautettiin. Niitä ei siis vain varovaisesti väljennetty, vaan kumottiin kerralla koko liikeaikalaki.
-Kaavoituksen normeja kevennetään, lupaprosesseja sujuvoitetaan ja rakentamista helpotetaan määräyksiä karsimalla. Uusia asuntoja ja kauppakeskuksia nousee. Rakentaminen on tilastojen mukaan piristymässä. Yhdessä kaupan positiivisen kehityksen kanssa tämä on rohkaiseva merkki talouden orastavasta käänteestä.
-Oppisopimuskoulutuksen rinnalle luodaan joustavampi koulutussopimusmalli. Koulutussopimus mahdollistaa erilaiset oppimisen tavat sekä helpottaa nuorten pääsyä työelämään.
-Koulutusviennin esteitä puretaan sekä toiselta että korkea-asteelta. Suomalainen koulutus kiinnostaa. Olemme koulutuksen ja tutkimuksen kärkimaita – vaativien säästöjenkin jälkeen. Jatkossa oppilaitoksemme saavat ruveta myymään osaamistaan maailmalle ilman keinotekoisia esteitä.
-Kehitysyhteistyössä painoarvoa annetaan kaupan edistämiselle. Yksityisen sektorin panostukset auttavat sekä kestävää kehitystä että suomalaisen osaamisen vientiä.
-Työllistämisen esteitä madalletaan, työn vastaanottamista tehdään kannustavammaksi. Työttömyysturvaa uudistetaan muun muassa mahdollistamalla sen käyttö starttirahana tai palkkatukena. Työhön palkkaamiseen liittyviä riskejä pienennetään.
-Yrittäjyyttä edistetään tulevan syksyn riihessä käsiteltävällä yrittäjyysveropaketilla, joka sisältää maksuperusteisen ALV:n, yrittäjävähennyksen ja kotitalousvähennyksen laajennuksen.
-Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus perustuu valinnanvapauteen. Ihmiset saavat itse oikeuden valita, missä heitä hoidetaan. Palvelun järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan selkeästi, ja se toteutetaan yhtiöittämismallilla.
-Työn verotus keveni heti hallituksen ensimmäisessä budjetissa 600 miljoonaa.
-Opettajankoulutusta uudistetaan, oppimisympäristöjä kehitetään. Pedagogiikkaa vahvistetaan varhaiskasvatuksesta lähtien.
Tässä listassa on vain kymmenen kohokohtaa. Nämä ovat pitkäaikaisia kokoomuslaisia tavoitteita, jotka nyt toteutuvat. Kuka olisi uskonut? Nyt todella kannattaa nostaa katse omista kengänkärjistä horisontin tasalle. Ollaan ryhdikkäästi ylpeitä siitä, mitä tämä joukkue on jo ensimmäisen vuoden aikana tässä hallituksessa ollut toteuttamassa. Ja jatketaan entistäkin tiukemmalla otteella töitä, että saadaan aikaan lisää tätä ja vielä enemmän.
Se menneestä, nyt
KATSE ETEENPÄIN
Hallituksen työ on vielä kesken. Kokoomuksen työ tässä hallituksessa on vielä kesken. Tulevalle kolmelle vuodelle riittää paljon tehtävää.
Toimeenpano. Hallituksen pöydällä on paljon suunnitelmia, jotka on kyettävä viemään maaliin. Edellisellä hallituksella oli paljon suunnitelmia, mutta toimeenpano jäi ontumaan. Tässä tämän hallituksen on onnistuttava. Sovituista asioista on pidettävä kiinni. Päätökset on laitettava toimeksi.
Julkisen talouden tasapainottaminen on kasvun ja työllisyyden ehdoton edellytys. Jos ei ole luottamusta siihen, että isänmaa selviää jatkossakin velvoitteistaan, ei synny myöskään uusia investointeja. Hallitus on sitoutunut neljän miljardin euron sopeutustoimiin. Nämä on pantava toimeen. Samalla on seurattava julkisen talouden tilannetta. Jos julkinen velka ei muuten näytä taittuvan, on hallituksen tehtävä uusia toimia. Jos kymmenen miljardin euron kestävyysvajevaikutukseen ei nykyisillä päätöksillä päästä, on tehtävä uusia toimia. Jos uusia päätöksiä tarvitaan, Kokoomus on niihin valmis.
Tulevan kolmen vuoden aikana hallituksen on siirryttävä leikkausmoodista työllisyysmoodiin. On tehtävä kaikki päätökset, suuret ja pienet, jotka nostavat työllisyysastetta Suomessa. Työllisyysasteen nostaminen on myös ainoa kestävä keino julkisen talouden tasapainottamiseksi. Jos uusia päätöksiä tarvitaan, kokoomus on niihin valmis.
Hallitusohjelmassa jo sovitut päätökset on vietävä maaliin. Nämä toimet eivät vielä riitä hallitusohjelman 110 000 työpaikan tavoitteen saavuttamiseen. Uusia toimia tarvitaan.
Kokoomuksen tehtävä tässäkin hallituksessa on kantaa vastuuta tulevista sukupolvista - meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että lopetamme elämisen lastemme laskuun ja ryhdymme rakentamaan heille parempaa huomista. Jos uusia päätöksiä tarvitaan. Kokoomus on niihin valmis.
KILPAILUKYKYSOPIMUS
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 29.2. saavuttaneet neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Sopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja.
Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet näiden neuvotteluiden takarajaksi 31.5. klo 16.00 mennessä. Aikaa alakohtaisten neuvottelutulosten saavuttamiseen on vielä runsaasti, jos ylipäätään on tahtoa solmia kilpailukykysopimuksen mukaiset sopimukset.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että sopimus alentaisi yksikkötyökustannuksia noin 3,7 prosentilla vuodesta 2019 eteenpäin ilman palkkaratkaisua. Toteutuessaan paketin arvioidaan vahvistavan työllisyyttä jopa 35 000 hengellä. Jos kilpailukykysopimuksen mukaiset ratkaisut viedään kattavasti työehtosopimuksiin, tämä voisi VM:n arvion mukaan vahvistaa julkista taloutta jopa 600 miljoonalla eurolla keskipitkällä aikavälillä.
Hallitus on 2.3. tehnyt linjauksen koskien työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29.2. saavuttamaa neuvottelutulosta. Linjauksen mukaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt tarkastelevat yhdessä sopimuksen merkittävyyttä ja kattavuutta kesäkuussa 2016. Lisäksi hallitus arvioi kokonaisuuden vaikutuksia julkiseen talouteen hallitusohjelman yhteiskuntasopimuksen solmimista koskevan kirjauksen mukaisesti.
Hallitus kannustaa työmarkkinajärjestöjä edistämään paikallista sopimista kevään työmarkkinakierroksella. Mikäli paikallisessa sopimisessa edistytään hallituksen 17.2. kirjatun tavoitteen mukaisesti, hallitus ottaa tämän huomioon lopputulosta parantavana seikkana arvioidessaan hallitusohjelmassa mainittuja ehdollisia ansiotuloveron kevennyksiä.
Tässä arvioinnissa annetaan painoa myös ns. Suomen neuvottelumallin selkiytymiselle. Suomen mallin tulisi täsmentyä siten, että se voidaan sisällyttää valtiovarainministeriön arvioihin julkisen talouden tilasta.
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen periaatteeseen, että palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy. Tämä on yksi hallitusohjelman verotuksen kärkitavoitteista. Toisaalta myös julkisen talouden tasapainottaminen sekä neljän miljardin euron nettosopeutustoimet vuoden 2019 tasolla on hallituksen talouspolitiikan tärkeä tavoite. Hallituksen on myös huolehdittava, etteivät veronkevennykset heikennä julkisen talouden tilaa tavalla, joka esimerkiksi ajaisi Suomen julkisen alijäämän kolmen prosentin raja-arvon ylitse ja aiheuttaisi näin Suomen ajautumisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Toivon, että kilpailukykysopimus saadaan kunnianhimoisella tavalla eteenpäin. Jos syntyy kattava sopimus, joka alentaa yksikkötyökustannuksia tavoitellulla tavalla ja paikallinen sopiminen edistyy, niin veronkevennysvaraa on enemmän. Jos taas sopimuksen vaikutukset jäävät vajaaksi, niin myös sopimuksen vaikutus julkiseen talouteen jää heikoksi, jolloin veronkevennysvaraa on vähemmän.
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS
Kun puoluevaltuusto viimeksi kokoontui Vantaan kaupungintalolla, maassa oli vielä lunta. Silloin sote-ratkaisu oli pitkälti auki ja asiaan liittyi kokoomuslaisten mielissä paljon huolia. Kävimme asiasta silloin hyvän keskustelun, ja puheenvuoroissa nousi esiin kokoomuslaisten painotusten ydinviesti.
Puheenjohtajapäivillä Hämeenlinnan Verkatehtaalla otimme aikaa paneutua hankkeen yksityiskohtiin. Eduskuntaryhmä on sekä kokonaisuutena ja useissa pienemmissä ryhmissä linjannut uudistuksen tekoa. Puolueen työryhmät ovat myös antaneet arvokkaan panoksensa työhön.
Olemme siis tehneet kotiläksymme hyvin. Se on kantanut hedelmää. Neuvottelijoillamme on ollut selkeät kannat ajettavana, ja he ovat näin kyenneet nojaamaan asiantunteviin ja toimiviin malleihin.
Tätä on politiikka parhaimmillaan. Se on ihmisten mielipiteiden ja asiantuntemuksen viemistä eteenpäin - yhteiskunnan rakentamiseksi. Kun toimimme samalla tavalla yhdessä ja kotiläksyt tehden myös jatkossa, lopputulos on hyvä niin kokoomuksen kuin isänmaan kannalta.
On selvää, että olemme sote- ja maakuntaratkaisuissa rakentamassa suomalaista mallia. Vaikka kokemuksia voi ottaa Ruotsista ja monista muista maista, valmiita meille sopivia malleja ei voi kopioida. Meidän on luotava ratkaisumme itse. Siksi tämä vaatii niin paljon aikaa ja neuvotteluja. Työhön on saatava mukaan ja sitoutettava kaikki keskeiset toimijat, ne jotka tulevat tulevassa sote-järjestelmässä toimimaan. Sote on malliesimerkki monimutkaisen asiakokonaisuuden osallistavasta johtamisesta.
Kokoomukselle on uudistuksessa tärkeää kaksi asiaa: 1) kykenemme tarjoamaan kaikille suomalaisille aikaisempaa laadukkaammat sosiaali- ja terveyspalvelut 2) kykenemme hillitsemään sitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua, joka muuten tuhoaisi julkisen talouden kestävyyden.
Näiden kahden tavoitteen toteuttamisessa aivan olennaista on, miten kykenemme rakentamaan järjestelmään kannustimia, jotka kannustavat pitämään väestön terveenä ja hyvinvoivana sen sijaan, että maksamme siitä, että ihmiset pysyvät sairaina tai tuen varassa mahdollisimman pitkään.
Samaan tähtää myös ajatus siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus itse ohjata, laadukkaaseen tietopohjaan perustaen, järjestelmän kehitystä asiakkaan tarpeita paremmin huomioivaan suuntaan. Siksi valinnanvapaus on meille niin tärkeää.
Innovatiivisuudesta puhutaan yksityisten yritysten osalta, mutta sama koskee myös julkisia toimijoita ja julkisia palveluja. Sosiaali- ja terveyspalveluja ei olla yksityistämässä. Rahoitus tulee olemaan jatkossakin julkista rahoitusta, ja järjestämisvastuu tulee olemaan valtiolla ja maakunnilla, siis julkisella vallalla. Sen sijaan palvelujen tuottamisessa on tarkoitus, niiltä osin kun se on tarkoituksenmukaista, hyödyntää järjestöjen ja yksityisten toimijoiden osaamista. Silloin puhutaan toimivien tuottajamarkkinoiden rakentamisesta. Sitä kokoomus kannattaa.
Olemme kansalaisten hyväksi toimivien markkinoiden puolella, emme yksittäisten yritysten puolella. Olemme monopoleja vastaan, oli kyse sitten julkisesta tai yksityisestä monopolista. Olemme aina reilun kilpailun puolella. Tiedämme, että reilu kilpailu jalostaa, sitä kautta syntyy uusia ajatuksia, innovaatioita ja tapoja tehdä asioita paremmin.
Tätä on kokoomuslainen sote. Työtä ihmisten ja palveluiden eteen.
KOULUTUS
Kokoomusta on viime aikoina ajettu nurkkaan sivistyksestä. Teen tässä ja nyt jokaiselle selväksi, että sivistystä ei saa irti kokoomuksesta, vaikka kuinka ahdistettaisiin.
Koko kokoomuslainen ajattelu perustuu sivistyksen varaan. Mahdollisuuksien tasa-arvo rakentuu sivistyksestä. Kansainvälisyys rakentuu sivistyksestä. Kannustavuus rakentuu sivistyksestä. Suvaitsevaisuus rakentuu sivistyksestä. Välittäminen rakentuu sivistyksestä. Kansallinen Kokoomus rakentuu sivistyksestä.
Sivistys on kokoomuksen peruskivi. Se, jonka varmaan voimme rakentaa koko toimintamme. Kokoomus tekee kaikkensa, että jokaisella on mahdollisuudet ponnistella eteenpäin niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Huolimatta siitä, millaiseen perheeseen tai minne päin Suomea on syntynyt. Mahdollisuuksien tasa-arvo on Kokoomuksen tärkein tavoite koulutuspolitiikassa. Siitä me emme ole valmiita tinkimään pisaraakaan.
Miksi on tärkeää, että Kokoomuksella on opetusministerin salkku tällaisenakin aikana, kun joka paikasta joudutaan tinkimään? Siksi, että Kokoomus on Suomen johtava edistyspuolue. Me todella uskomme, että uudistamalla rohkeasti koulutuksen rakenteita ja toimimalla fiksusti, voimme vahvistaa osaamistasoamme, luoda ihmisille uusia mahdollisuuksia opiskeluun ja itsensä sivistämiseen ja nostaa oppimistuloksia.
Koko koulutuksemme perusta on maailman huippua: meillä jokainen vanhempi voi laittaa oman lapsensa lähikouluun luottaen, että lapsi saa korkealaatuista opetusta – huolimatta siitä, missä asuu. Positiivisena poikkeuksena moniin muihin Euroopan maihin verrattuna, me luotamme ja arvostamme opettajiimme. Ei ihme, että ympäri maailmaa delegaatiot käyvät Suomessa tutustumassa yliopistollisen koulutuksen saaneisiin opettajiin ja opettajankoulutukseen.
Siksi, että Kokoomus arvostaa ja vaalii laadukasta koulutusta kaikin voimin. Vaikeassa tilanteessa me teemme kaikkemme, että rakenteita uudistamalla voimme turvata koulutuksen ydintä. Meille on itsestäänselvyys, että koulutuspolkujen pitää olla avoimia kaikille – ei voi olla niin, että yksi valinta sulkisi ovet ja mahdollisuudet jatkaa opintoja. Meille tieteen vapaus on tärkeä arvo. Me arvostamme korkeasti koulutettuja opettajiamme.
Kokoomus on sivistyspuolue.
KANSAINVÄLISET KYSYMYKSET JA TURVALLISUUS
Kansainvälinen tilanne on kimurantimpi kuin aikoihin. Nostan kolmen kysymystä ylitse muiden:
Miten vahvistamme Euroopan turvallisuutta, kun Ukrainassa ja Syyriassa soditaan ja terroristit ovat iskeneet Eurooppaan?
Miten saamme Euroopan talouteen uutta puhtia ja uusia työpaikkoja?
Mitä teemme jos Britannian kansa äänestää kesäkuussa EU-jäsenyyttä vastaan?
Jos löydämme näihin haasteisiin toimivat vastaukset, Euroopasta tulee entistä vahvempi. Mutta jos epäonnistumme, tai jos epäröimme liian pitkään, Eurooppa uhkaa hajaannus, populismin nousu ja lopulta tilanne, joka ei ole juuri kenenkään etujen mukainen.
Olen silti rauhallisin mielin. Nämäkin haasteet hoidetaan. Ratkaisuja kyllä löytyy. Kyse on enemmän siitä, löytyykö päättäjiltä poliittista rohkeutta tehdä oikeita päätöksiä. Pidetään me huolta, että rohkeus tehdä päätöksiä ei jää ainakaan kokoomuksesta kiinni.
Turvallisuus
Suomi on Euroopan turvallisimpia maita. Emme ole minkään erityisen uhkan kohteena.
Silti meidän pitää ymmärtää, että maailma on valitettavasti entistä turvattomampi. Se koskee myös Suomea. Emme voi tuudittautua väärään turvallisuudentunteeseen. Meidän täytyy vastata muutokseen.
Tuore Nato-selvitys kertoo aika karullakin tavalla, millaisessa turvallisuustilanteessa elämme. Uhkia ei pidä liioitella mutta ei myöskään pidä kuvitella, etteivät muutokset koske Suomea. On tärkeää ymmärtää, että tilanne Suomen naapurustossa on muuttunut oleellisesti:
- Idässä on entistä arvaamattomampi Venäjä, joka ei näytä kaihtavan keinoja vahvistaa asemaansa. Suomella on hyvä keskusteluyhteys Venäjän kanssa, mutta sehän ei takaa mitään, jos tilanne lähialueellamme kiristyy meistä riippumatta.
- Etelässä Baltian maat ovat liittyneet Euroopan unioniin, euroon ja Natoon.
- Pohjoisessa kiinnostus arktiseen alueeseen kasvaa.
- Lännessä – ja tätä Suomessa ei oikein haluta uskoa – Ruotsi on matkalla Natoon.
Kun kaiken tämän ottaa huomioon, ei johtopäätös voi olla mikään muu kuin se, että myös Suomen täytyy muuttua ympäristön mukana. Muuten joudumme hankalaan asemaan. Monet haluavat uskotella, että mikään ei ole muuttunut. Mutta se ei ole totta.
Suomen täytyy huolehtia omasta puolustuskyvystään ja tiivistää yhteistyötään kaikkien läntisten kumppaneiden kanssa. Kokoomus on jo pitkään ollut valmis viemään Suomen myös Natoon. Se olisi looginen jatko Suomen sodanjälkeiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Olemme jo Paasikiven ja Kekkosen ajoista lähtien hivuttaneet itseämme yhä selvemmin osaksi länttä.
Kuten Nato-selvityksessäkin todetaan, jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Se lienee kaikkein tärkeintä, kaikki muu kaupasta turismiin on lopulta toissijaista. Eikä toinen sulje pois toista: Vaikka Suomesta tulisi Naton jäsen, pitäisimme huolta hyvistä suhteista Venäjään.
Suomeen ei taatusti tulisi liittouman ydinaseita eikä vierasmaalaisia tukikohtia. Voisimme ottaa mallia Norjasta tai kehittää ihan oman Suomen mallin Nato-jäsenyydelle – sellaisen jossa Suomi täyttää paikkansa osana yhteistä puolustusta mutta säilyttää hyvät suhteet Venäjään. Uskon, että se on mahdollista. Venäjä vastustaa Suomen jäsenyyttä ja pyrkisi sen estämään, mutta liittymisen jälkeen Venäjä varmasti haluaa, että Suomi jatkaa rakentaa suhtautumistaan naapuriinsa.
Viime päivinä on käyty keskustelua myös siitä, mikä olisi Suomen rooli Baltian maiden puolustamisessa. Kukaan ei edes odota, että Suomi lähettäisi asevoimia Baltiaan. Sitä ei muuten odota edes Nato vaikka olisimme järjestön täysjäseniä. Meiltä odotettaisiin oman alueemme turvaamista.
Mutta ei kai kukaan kuvittele, että Suomi voisi jäädä ulkopuoliseksi, jos esimerkiksi Viroon kohdistuisi aseellinen hyökkäys? Ensinnäkin Suomea sitoo EU-maiden keskinäinen avunantovelvoite. Tasavallan Presidentti ja hallitus linjasivat marraskuussa Pariisin terrori-iskujen jälkeen, että ”Suomi toimii siten kuin se toivoisi toimittavan itseään kohtaan” ja että ”Suomi tukee Ranskaa käytettävissään olevin keinoin”. Toiseksi – kaikista sitoumuksista riippumatta – eikö ole Suomen oma etu auttaa naapurimaataan mahdollisuuksien mukaan? Kolmanneksi, vaikka Suomi ei itse tekisi mitään, muut pyrkisivät käyttämään Suomen meri-, ilma- ja mahdollisesti jopa maa-aluetta hyväkseen. Suomi joutuisi joka tapauksessa puolustamana omaa aluettaan.
Nykytilanteen maalaaminen ei ole uhkakuvilla lietsontaa. Kokoomuksen on oltava puolue, joka ottaa muuttuneen turvallisuusympäristö vakavasti.
KOKOOMUS
Mitä Kokoomuksen sitten tulisi olla huomenna?
Kokoomus on puolue, jolla on realistinen käsitys Suomen tilanteesta, globaaleista muutosvoimista ja aikamme suurista haasteista ja vahva tahto katsoa eteenpäin.
Me emme taistele ympärillämme myllääviä isoja muutosvoimia vastaan, emme lupaa tämän kehityksen pysäyttämistä, emme asetu jarruttamaan. Kokoomus on puolue, joka pyrkii saamaan muutoksesta kaikki mahdollisuudet irti. Eli näemme muutoksiin liittyvät mahdollisuudet ja tartumme niihin rohkeasti. Tämän pitää näkyä myös tekoina, ei ainoastaan puheen tasolla. Tämä on se suunta, jota kirkastamalla Kokoomus löytää uudelleen juurensa 2010-luvun Suomessa.
Kokoomuksen pitää pystyä identifioimaan, minkälaisia muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa on kyettävä saamaan aikaan. Vain havaitsemalla nämä muutokset muita paremmin Suomi pärjää, ja siten myös Kokoomus pärjää. Uskon, että tarvitsemme joka tapauksessa lisää kansainvälisyyttä, lisää kilpailua, korkeamman työllisyysasteen, tehokkaammin ja paremmin järjestetyt julkiset palvelut, vähemmän sääntelyä ja holhousta, yrittäjyyden voiman vapauttamista, yksilöllisten valintojen mahdollistamista, resurssitehokasta taloutta.
“Kokoomus on puolue, joka on maailman muutoksen puolella.”
KUNTAVAALIT – KOKOOMUKSEN TÄRKEIN MAALI SEURAAVAKSI VUODEKSI
Kokoomus on ollut edellisissä vaaleissa kaksi kertaa peräkkäin Suomen suurin kuntapuolue. Ja kyllä, aiomme pitää suurimman puolueen asemamme myös vuoden päästä. Lähtökohta ei ole helppo, mutta olemme tehneet saman aiemminkin. Ja tällä kertaa aiomme tehdä sen aivan täysillä!
Kokoomuksen menestys kuntavaaleissa on selittynyt lähes poikkeuksetta onnistuneella ehdokasasettelulla. Voimakas työ ehdokasasettelun eteen on jo käynnistynyt. Aikaisemmin, paitsi, että olemme pystyneet kasaamaan suhteessa kilpailijoihin erittäin laadukkaita listoja, olemme pystyneet pitämään valtakunnallisen ehdokasmäärämme hyvällä tasolla.
Tuleviin kunnallisvaaleihin kuntavaaliehdokkaiden tavoitemääräksi on asetettu 7200 ehdokasta. Tavoite ei ole erityisen helppo, mutta eihän tavoite saa sitä ollakaan. Kaikki on täysin omissa käsissämme.
Helsinki aloitti ehdokashankintansa ensimmäisenä, jo heti eduskuntavaalien jälkeen. Osa isommista kaupungeista seurasi syksyllä perässä, osa talvella, ja nyt liikkeellä ollaan jo koko maassa. Olemme tässä etunojassa.
Ensimmäistä kertaa historiassa olemme lyöneet lukkoon myös kaikki vuoden valtakunnalliset toimintapäivät vaaleihin saakka. Päivät on suunniteltu yhteistyössä piirien kanssa. Olemme vaalivalmiudessakin siis etunojassa. Olimme sitä jo 9. huhtikuuta, kun ainoana puolueena lanseerasimme kuntavaalistarttimme tasan vuosi ennen kuntavaaleja yli 100 kokoomustapahtuman voimin.
Kuntavaalien ohjelmatyön ensimmäinen osa on puoluekokouksessa julkaistava ”Kunta- ja kaupunkipoliittinen asiakirja”. Elokuun lopulla käynnistämme osallistavan ja vuorovaikutteisen prosessin varsinaisen kuntavaalikampanjan rakentamiseksi. Olemme järjestäneet kevään aikana Tulevaisuusfoorumeita ohjelmatyön tueksi. Järjestämme syksyn aikana lukuisan määrän tilaisuuksia Tulevaisuuden kunta -teemalla eri puolilla maata. Niissä haetaan lisäevästystä ja paikallista osaamista kuntavaaliagendamme rakentamiselle.
Kokoomuksen on oltava se puolue, jolla on kirkkain käsitys ja visio siitä, mitä suomalainen kunta on tulevaisuudessa. Sote-uudistuksen toteuduttua kuntien rooli muuttuu täysin. Meillä on oltava tiekartta suomalaisille siitä, mitä tulevaisuuden kunta merkitsee. Tähänkin asiaan olemme ottaneet jo nyt hyvän etunojan.
Mitä tulevaisuuden kunta sitten tarkoittaa? Uskon vahvasti siihen, että Kokoomuksella on kyky määrittää tulevaisuuden kunnan roolia jäsenistömme osaamisen kautta. Kuitenkin muutamat perusasiat voidaan varmasti sanoa jo ennen tarkempia yksityiskohtia.
Kokoomus on ratkaisukeskeinen, johtava kuntapuolue. Otamme positiivisen otteen kuntien kehittämiseen myös uudessa tilanteessa. Kokoomus ei takerru vanhaan, vaan tarkastelu lähtee puhtaalta pöydältä. Kuntia on kehitettävä asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta.
Tulevaisuuden kunta tarkoittaa ennen kaikkea yhteisöä ja identiteettiä. Tulevaisuuden kunta on elinvoimasta huolehtiva sivistyskunta. Haluamme rakentaa kuntaa, jossa koulujen homeongelmat korjataan. Jossa asukasdemokratia toimii. Jossa puhtaasta lähiluonnosta pidetään huolta. Jossa kulttuuri on arvokas osa sivistystä. Jossa arki on sujuvaa. Jossa lapsi voi kävellä turvallisesti kouluun. Jossa ikäihmisellä on mahdollisuus elää terveenä.
Jokaisen kunnan ratkaisut riippuvat, totta kai, jokaisen kunnan omasta tilanteesta. Meidän kokoomuslaisten tehtävä on kuitenkin huolehtia siitä, että kunnissa katsotaan tulevaan. Kokoomus on kuntien uudistava voima. Kokoomus on puolue, joka tekee kunnista tulevaisuuden sivistyskuntia.
Paljon työtä kuntavaalivoiton eteen on vielä tehtävänä. Me kokoomuslaiset uskomme työhön ja ahkeruuteen. Me tulemme, puheenjohtajan ja puoluesihteerin johdolla, olemaan se voima, joka on kentällä eka ja kentällä vika. Me kokoomuslaiset aiomme todella voittaa kuntavaalit, ja isosti.
LOPUKSI
Kukin puolue on juuri niin menestyksekäs, miten hyvin se joukkueena toimii. Suomi ei ole yksilölaji. Politiikka ei ole yksilölaji. Kokoomus ei ole yksilölaji.
Kokoomuksessa tulee nostaa entistä paremmin esiin ihmisten erilaisuutta niin taustan kuin asiantuntemuksen suhteenkin. Kokoomus tulee olemaan Suomen toiveikkain, vastuullisin ja suvaitsevaisin puolue.
Tarvitsemme erilaisia osaajia, eri osaamisalueiden hallintaa, erilaisia näkemyksiä ja vahvuusalueita. Erilaisuudesta syntyy vahvuus. Yhteinen liima syntyy yhteisestä maalista ja isosta tavoitteesta, sekä luottamuksesta, lojaaliudesta, arvostamisesta, reiluista toimintatavoista ja yhteisen hyvän eteen ponnistelemisesta.
Kokoomuksen on oltava joukkue, joka arvostaa toisiaan, pelaa yhteisen suunnitelman mukaan, tukee, kannustaa, jaksaa uskoa vaikeina hetkinä, ylittää itsensä.
Kokoomus on puolue jossa jokainen voi menestyä sellaisena kuin on ja jokainen hyväksytään omana itsenään. Kokoomus ei ole mikään abstraktio, johon voi vedota tai viitata - vaan kokoomus on me jäsenet, menneet, nykyiset ja tulevat. Kokoomus on lähellä jokaista kokoomuslaista - sydämessä!
Kuten sanoin Hämeenlinnassa puheenjohtajapäivillä: Sinä päätät, sinä olet joukkue. Me teemme tämän yhdessä.
Kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin puhe puoluevaltuuston kokouksessa 14.5.
