Uudis­tuk­sen toteu­tus aloi­tet­tiin heti halli­tus­kau­den alussa. Tavoit­teena on, että uusi yliopis­to­laki tulee edus­kun­nan käsit­te­lyyn keväällä 2009. Minis­te­riön taus­ta­val­mis­te­lut alkoi­vat toden teolla jo viime vuoden puolella ja työ jatkuu edel­leen tiiviisti. Tämä vuosi on keskeistä aikaa lain valmis­te­lu­työn osalta, sillä laki­luon­nok­sen on tarkoi­tus lähteä lausun­to­kier­rok­selle syksyn aikana.

Lain keskei­nen sisältö tulee yliopis­to­jen aseman lisäksi keskit­ty­mään johta­mis­jär­jes­tel­män uudis­tuk­seen. Joulun alla valtio­neu­vosto loi ensim­mäi­set linjat uudelle johta­mis­jär­jes­tel­mälle. Rehto­rin toimi­val­taa yliopis­toissa tullaan vahvis­ta­maan ja jatkossa halli­tus valit­see rehto­rin. Tämä tarkoit­taa sitä, että rehto­rin rooli johta­jana tulee olemaan entistä selkeäm­min ammat­ti­joh­ta­ja­mai­nen.

Uudis­tus tulee muut­ta­maan myös yliopis­ton halli­tuk­sen roolia. Ulko­puo­lis­ten jäsen­ten luku­mää­rää tullaan lisää­mään kaik­kien yliopis­to­jen ylim­pänä toimie­li­menä toimi­vissa halli­tuk­sissa. Lisäksi halli­tuk­sen vastuu stra­te­gi­sesta päätök­sen­teosta ja talou­den­hoi­dosta kasvaa yliopis­to­jen aseman itse­näis­ty­mi­sen myötä. Yliopis­to­jen päätök­sen­teon auto­no­mia ei kuiten­kaan tule kärsi­mään kohtuut­to­masti, vaikka ulko­puo­lis­ten jäsen­ten määrä kasvaa. Viimei­sim­mät kaavai­lut nimit­täin osoit­ta­vat, että ulko­puo­li­set jäse­net voisi valita yliopis­ton sisäi­nen toimie­lin, joka koos­tuisi kaik­kien yliopis­to­ryh­mien edus­ta­jista. Tämä onkin yksi keskei­sim­piä peri­aat­teita, jota opis­ke­li­jat perään­kuu­lut­ta­vat uudis­tuk­sessa.

Yksi keskei­sim­mistä kysy­myk­sistä yliopis­to­jen uusia halli­tuk­sia valit­taessa tulee olemaan se, millai­nen on ulko­puo­lis­ten jäsen­ten profiili. Ulko­puo­li­set edus­ta­jat voisi­vat olla esimer­kiksi kansain­vä­li­sesti ansioi­tu­neita yliopis­to­maa­il­maa tunte­via henki­löitä, yliopis­ton alueel­lista roolia hyvin tunte­via elin­kei­noe­lä­män vaikut­ta­jia tai jopa halli­tusam­mat­ti­lai­sia. Keskeistä valin­noissa tulee olemaan henki­löi­den haluk­kuus sitou­tua yliopis­tol­li­seen päätök­sen­te­koon sekä kyky nähdä halli­tuk­sen rooli stra­te­gi­sena päätök­sen­te­ki­jänä.

Akatee­mi­nen päätök­sen­teko nimit­täin tulee edel­leen selkeästi keskit­ty­mään yliopis­ton sisäi­siin toimie­li­miin ja tiede­kun­tiin. Tämä on luon­nol­lista ? ja koros­taa edel­leen yliopis­ton vapaata tieteel­listä ja taiteel­lista asemaa. Päätök­sen­te­ko­jär­jes­tel­män muut­tuessa yliopis­to­jen tulee­kin ymmär­tää entistä selkeäm­min akatee­mi­sen ja stra­te­gi­sen päätök­sen­teon eroa­vai­suu­det. Yliopis­to­jen olisi hyvä keskus­tella ja pohtia päätök­sen­teon koko­nai­suuk­sia valmiiksi jo ennen niiden voimaan­tu­loa. Selkeä tietoi­suus uudis­tuk­sen vaiku­tuk­sista auttaa varmasti jokaista yksik­köä raken­ta­maan vahvaa tule­vai­suutta itse­näi­senä akatee­mi­sena toimi­jana.

Tuomas Telkkä
Kirjoit­taja on Suomen yliop­pi­las­kun­tien liiton (SYL) puheen­joh­taja.

---

Kuvat

• https://kokoomus-fi.directo.fi/@Bin/24213/54078-768554.jpg

Lisää sisältöä samassa kategoriassa