Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Suomella ei ole enää varaa lykätä työmarkkinoiden uudistamista

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­ka­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja talous­kas­vua. Vain huoleh­ti­malla vien­tiy­ri­tys­temme pärjää­mi­sestä, voimme turvata julki­sen sekto­rin palkan­mak­su­ky­vyn ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme palve­lui­den rahoi­tuk­sen. Emme voi raken­taa Suomea, jossa yritys­ten vero­tusta kiris­te­tään ja kilpai­lu­ky­kyä muren­ne­taan. Tämän puolesta Kokoo­mus tekee työtä.

Vien­tia­lo­jen merki­tys on suoma­lai­silla työmark­ki­noilla ymmär­retty jo pitkään. Siksi työrii­to­jen sovit­te­li­jat ovat otta­neet sovit­te­lu­toi­min­nassa huomioon keskei­sillä vien­tia­loilla muodos­tu­van palkan­ko­ro­tus­ten niin sano­tun ylei­sen linjan. Näin on tuettu työmark­ki­na­jär­jes­tel­män toimi­vuutta ja turvattu kansan­ta­lou­den koko­nai­se­tua. Nyt halli­tus vahvis­taa lain tasolla sovit­te­li­joi­den pitkään noudat­ta­man käytän­nön. 

Kokoo­mus haluaa, että työn­te­ki­jälle jää enem­män rahaa käyt­töön itse teke­mäs­tään työstä. Siksi halli­tus keven­tää erityi­sesti pieni- ja keski­tu­lois­ten työs­sä­käy­vien vero­tusta. Vero­ke­ven­nyk­set ovat parasta palkan­ko­ro­tusta ja osoi­tus arvos­tuk­sesta työn­te­ki­jöitä kohtaan. On oikein, että työtä tekevä saa pitää työnsä hedel­män, eikä joudu maksa­maan veroina polii­tik­ko­jen kaik­kia mahdol­li­sia lupauk­sia. Oppo­si­tio kyllä lupaa, mutta ei mieti kuka lupauk­set maksaa.

Kaikesta oppo­si­tion pelot­te­lusta huoli­matta työmark­ki­naos­a­puo­lilla on jatkos­sa­kin täysi vapaus sopia keske­nään työeh­doista ja siten kehit­tää esimer­kiksi julkis­ten nais­val­tais­ten alojen palk­kausta halua­mal­laan tavalla.

Palk­kae­roja ja palk­ka­kuop­pia voidaan korjata myös ylei­sen linjan puit­teissa kohden­ta­malla korkeam­pia palkan­ko­ro­tuk­sia niitä kulloin­kin eniten tarvit­se­ville ammat­ti­ryh­mille.

Nais­ten palk­ka­ke­hi­tystä ja esimer­kiksi työvoi­man saata­vuutta voidaan turvata myös valta­kun­nal­li­sia sopi­muk­sia täyden­tä­villä paikal­li­silla ratkai­suilla. Paikal­lis­ten osapuol­ten rooli, yhteis­työ ja soli­daa­ri­suus koros­tu­vat tule­vai­suu­dessa vielä aiem­paa enem­män.

Orpon halli­tus on sitou­tu­nut vahvasti työelä­män tasa-arvon edis­tä­mi­seen. Halli­tus kohden­taa muun muassa tehok­kaam­pia toimia raskaus- ja perhe­va­paa­syr­jin­nän ehkäi­syyn sekä jatkaa yhdessä työmark­ki­naos­a­puol­ten kanssa toteu­tet­ta­vaa sama­palk­kai­suus­oh­jel­maa. Halli­tus on myös sitou­tu­nut selvit­tä­mään toimen­pi­teitä työmark­ki­noi­den segre­gaa­tion purka­mi­seksi. Työmark­ki­noi­den eriy­ty­mi­nen mies­ten ja nais­ten ammat­tei­hin on suurin syy suku­puol­ten väli­siin palk­kae­roi­hin. Ratkai­suja tähän kysy­myk­seen haetaan ensi­si­jai­sesti koulu­tus­po­li­tii­kan keinoin. Kutsun myös oppo­si­tion lämpi­mästi mukaan ratkai­se­maan tätä haas­tetta, hyvät ideat otetaan mielel­lään vastaan.

SDP on pääop­po­si­tio­puo­lu­eena liet­so­nut pelkoa ja seka­sor­toa työmark­ki­noille sellai­sella vimmalla, että valta­kun­nan­so­vit­te­li­ja­kin on joutu­nut puut­tu­maan asiaan totea­malla, että muutok­set sovit­te­lu­työ­hön eivät ole kovin dramaat­ti­sia. Valta­kun­nan­so­vit­te­lija myös uskoo, että uudis­tuk­sella voi olla myön­tei­siä vaiku­tuk­sia niin sovit­te­lu­jär­jes­tel­män toimi­vuu­delle kuin myös osapuol­ten väli­selle neuvot­te­lu­toi­min­nalle. Siksi­kin nyt tehtä­vät muutok­set ovat tärkeitä.

On surul­lista, että Keskusta on niel­lyt SDP:n totuu­den­vas­tai­set pelot­te­lut pure­matta. Ruot­sissa vien­ti­ve­toi­nen palk­ka­malli raken­net­tiin jo 90-luvun lopulla. Ja kuten Keskus­tan enti­nen puheen­joh­taja ja päämi­nis­teri Esko Aho on viisaasti toden­nut, tämä uudis­tus olisi pitä­nyt tehdä erityi­sesti Suomessa. Meillä sen aikaan­saa­mi­seen on kuiten­kin mennyt pitkälti yli 20 vuotta. Toivo­tan­kin Keskus­tan lämpi­mästi terve­tul­leeksi mukaamme teke­mään todel­li­sia kasvu­toi­mia ja kaivau­tu­maan pois vasem­mis­ton tuli­pu­nai­sesta sylistä. Älkää toimiko kuten SDP, joka on aset­tu­nut vastus­ta­maan kaik­kia Suomen kilpai­lu­ky­kyä, työl­li­syyttä ja talous­kas­vua tuke­via uudis­tuk­sia.

Halli­tus toteut­taa nyt työmark­ki­noilla uudis­tuk­sia, jotka ovat viimeis­ten vuosi­kym­men­ten aikana jääneet kerta toisensa jälkeen teke­mättä. Tähän meillä ei ole enää varaa.

Tämän SDP ja Keskusta taita­vat oikeasti myös tietää, vaikka ovat­kin nyt sortu­neet vastak­kai­na­set­te­lu­va­sem­mis­ton rooliin. Tosia­siassa te taidatte vain olla tyyty­väi­siä siitä, että joku muu toteut­taa nämä vält­tä­mät­tö­mät uudis­tuk­set teidän puoles­tanne.

Näitä uudis­tuk­sia ei tehdä suosion, vaan Suomen vuoksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2024

Kokoo­mus nimitti Multa­lan ympä­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi ja Talvi­tien tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi

Kokoo­mus on nimit­tä­nyt Sari Multa­lan ympä­­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi Espoon kaupun­gin­joh­ta­jaksi siir­ty­vän Kai Mykkä­sen seuraa­jaksi. Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi nimet­tiin Mari-Leena Talvi­tie.Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus ja edus­kun­ta­ryhmä päät­ti­vät

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content