Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Suomen kehi­ty­syh­teis­työn painot­ta­mi­nen Ukrai­naan on arvo­va­linta

Suomen kehi­ty­syh­teis­työn painot­ta­mi­nen Ukrai­naan on arvo­va­linta

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro kansain­vä­lis­ten talous­suh­tei­den ja kehi­ty­syh­teis­työn selon­teosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Minis­teri Tavion esit­te­lemä selon­teko on hyvä ja perus­teel­li­nen. Kiitos siitä minis­te­rille ja koko halli­tuk­selle. Kokoo­muk­sessa nähdään, että sen pohjalta voimme sopeu­tua globaa­lei­hin kehi­tys­kul­kui­hin, pärjätä muut­tu­vassa maail­massa sekä edesaut­taa vakautta.

Kehi­ty­syh­teis­työ­hön tarvi­taan läpi­nä­ky­vyyttä. Usein on ollut vaikea saada käsi­tystä työn tulok­sel­li­suu­desta ja rahan­käy­tön vaikut­ta­vuu­desta kehi­ty­syh­teis­työn kohde­maissa. Tarvi­taan tavoit­teita ja tulos­vas­tuuta.

Käsi­tel­tä­vänä oleva selon­teko sisäl­tää kaivat­tuja uudis­tuk­sia. Järjes­tö­jen lisäksi myös yrityk­set ja suoma­lai­nen elin­kei­noe­lämä otetaan aiem­paa vahvem­min mukaan yhteis­työ­hön.

Kehi­ty­syh­teis­työ­hön käytet­tä­vien varo­jen ei pidä olla lahja, vaan inves­tointi. Tavoit­teena on, että yhteis­työ johtaa köyhyy­den vähe­ne­mi­seen ja kump­pa­ni­mai­den kehit­ty­mi­seen. Se tarkoit­taa demo­kra­tian ja oikeus­val­tion kehit­tä­mistä. Se tarkoit­taa ihmi­soi­keuk­sien ja tasa-arvon kohen­ta­mista. Se tarkoit­taa vähem­mis­tö­jen – myös seksu­aali- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen – sekä erityi­sesti tyttö­jen ja nais­ten aseman paran­ta­mista kaikissa tukea saavissa maissa. Se tarkoit­taa vastuuta kansa­lai­sista niin, että he voisi­vat kaikissa tilan­teissa palata koti­mai­hinsa ilman pelkoa kidu­tuk­sesta tai kuole­man­vaa­rasta.

Kokoo­muk­sen mielestä visiona polun päässä pitää olla, että kehi­ty­syh­teis­työn tarve yhteis­ten toimien myötä vähe­nee ja kohde­maista tulee toimi­via yhteis­kun­tia ja tasa­ver­tai­sia kaup­pa­kump­pa­neita. Kehi­ty­syh­teis­työ ja kauppa kuulu­vat erot­ta­mat­to­masti yhteen. Ne kulke­vat käsi kädessä.

Kauppa ja yhteis­työ eivät elä tyhjiössä. Ne liit­ty­vät vahvasti kansain­vä­li­seen poliit­ti­seen todel­li­suu­teen. Maail­masta on tullut aiem­paa turvat­to­mampi ja rujompi paikka. Geopo­liit­ti­set jännit­teet ovat kiris­ty­neet. Protek­tio­nismi raken­taa esteitä kansain­vä­li­selle kaupalle ja meitä voi uhata maail­man­laa­jui­nen kaup­pa­sota. Ukrai­nassa käytävä varsi­nai­nen sota ja sitä seuran­neet talous­pa­kot­teet muok­kaa­vat toimin­taym­pä­ris­töämme. Kansain­vä­li­nen kans­sa­käy­mi­nen muut­tuu entistä haas­teel­li­sem­maksi. Kump­pa­nuu­det ja yhteis­työ­suh­teet joudu­taan arvioi­maan myös stra­te­gi­sina ja turval­li­suu­teen vaikut­ta­vina valin­toina.

Kokoo­muk­sessa nähdään, että demo­kra­tia ja sivis­ty­neen lännen arvot ovat tässä ajassa ahtaalla. Suuri osa maail­man väes­töstä elää auto­ri­taa­ri­sissa valtioissa. Maailma on pola­ri­soi­tu­massa ja muotou­tu­vat leirit pyrki­vät määrit­tä­mään uutta maail­man järjes­tystä. Venä­jän suhteen olemme huoman­neet, että pelkkä kaup­paan perus­tuva keski­näis­riip­pu­vuus ei takaa rauhaa. Silti on väärin ajatella, ettei talou­del­li­silla suhteilla olisi merki­tystä. Esimer­kiksi Kiinan asemoi­tu­mi­sen kannalta talous on yhä keskei­sessä roolissa. Talou­del­li­sella toime­liai­suu­della, yrit­tä­jyy­dellä ja osaa­mi­sella on ratkai­seva merki­tys myös aikamme suur­ten kysy­mys­ten – kuten ilmas­ton­muu­tok­sen ja luon­to­ka­don torju­mi­sessa.

Maailma on muut­tu­nut ja se muut­tuu yhä. Suomen etu on, että kaupan esteitä pure­taan ja maail­man­kauppa on mahdol­li­sim­man vapaata. Meidän etumme on, että myös­kään Euroo­pan sisä­mark­ki­noilla ei oteta taka-aske­lia. Yhtei­nen Eurooppa perus­tuu vapauk­sille. Siksi vapaata kaup­paa ja liik­ku­vuutta rajoit­ta­vat kehi­tys­ku­lut pitää tome­rasti torpata.

Selon­teon kehi­ty­syh­teis­työn linja on kirkas ja sen arvot sekä pain­opis­teet selkeät. Kokoo­mus on sitou­tu­nut Suomen pitkän linjan kehi­ty­syh­teis­työn pain­opis­tei­den jatku­mi­seen. Resurs­sit pitää kohden­taa mahdol­li­sim­man vaikut­ta­viin hank­kei­siin ja sovit­tui­hin koko­nai­suuk­siin vakau­den ja hyvin­voin­nin luomi­seksi.

Ihmi­syyttä suojel­laan nyt idästä uhkaa­vaa pimeyttä torju­malla. Jos Venäjä saavut­taa synkät tavoit­teensa, ensim­mäi­siä kärsi­jöitä ovat nime­no­maan ne, jotka kuulu­vat vähem­mis­töi­hin ja jotka ovat jo ennes­tään eri tavoin haavoit­tu­vassa asemassa.

Kehi­ty­syh­teis­työn pain­opiste on Ukrai­nassa. Se on kokoo­muk­sen silmissä arvo­va­linta. Tavoit­teena on, että sodan kauhut saadaan loppu­maan ja ukrai­na­lai­set pääse­vät raken­ta­maan maas­taan toimi­van ja entistä parem­man yhteis­kun­nan. Yhtei­sen tien päässä häämöt­tää kukois­tava Ukraina, joka ei enää tarvitse apua, vaan voi osal­taan olla kanta­massa kansain­vä­listä vastuuta.

Kokoo­muk­sessa koros­te­taan yhteis­työtä. Yhteis­työ on aktii­vis­ten toimi­joi­den vuoro­vai­ku­tusta. Aito yhteis­työ hyödyt­tää kaik­kia osapuo­lia. Käsi­tel­tä­vänä oleva selon­teko antaa erin­omai­sia eväitä yhtei­sen tule­vai­suu­temme raken­ta­mi­seen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.11.2024

Sote-palve­luita ei voi pelas­taa pelas­ta­matta taloutta

Kansan­edus­taja Oskari Valto­lan pitämä kokoo­muk­sen ryhmä­puhe väli­ky­sy­myk­seen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen pelas­ta­mi­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kun Orpon halli­tus aloitti työnsä, Suomi

19.11.2024

Ukrai­nan tuen on jatkut­tava yhä päät­tä­väi­sem­pänä, voimak­kaam­pana ja yhte­näi­sem­pänä

Tuhat päivää. Tuhat pitkää päivää ja yötä Ukraina on tais­tel­lut vapau­tensa puolesta julmaa aggres­siota vastaan. Ukraina tais­te­lee länsi­mais­ten arvo­jen puolesta.

13.11.2024

Kokoo­mus tukee Suomen osal­lis­tu­mista Naton rauhan ajan tehtä­viin

Kansan­edus­taja Jarno Limnél­lin ryhmä­pu­heen­vuoro puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2025. Nato-jäse­­nyy­­temme myötä jätimme taakse soti­laal­li­sen liit­tou­tu­mat­to­muu­den

Skip to content