Yhdes­toista hetki-herä­tys­kel­lot soimaan

Lasten ja nuor­ten taide­kas­va­tus on viimei­sen kymme­nen vuoden aikana ollut päät­tä­jien juhla­pu­hei­den lempiai­heita. Ilma­piiri on myön­tei­nen taide­kas­va­tuk­selle ja taiteen merki­tys on oival­lettu lapsen ja nuoren kasvu­pro­ses­sissa. Mutta paljon on vielä tehtä­vää, jotta juhla­pu­hei­den kauniit ajatuk­set toteu­tui­si­vat, sillä taide­kas­va­tus on perus­o­pe­tuk­sessa vähäistä ja vain harvoilla on mahdol­li­suus osal­lis­tua koulun ulko­puo­li­seen taide­kas­va­tuk­seen, taiteen perus­o­pe­tuk­seen.

Taiteen perus­o­pe­tus on koulun ulko­puo­lella annet­ta­vaa yleis­si­vis­tä­vää taide­kas­va­tusta ja se perus­tuu taiteen perus­o­pe­tuk­sesta annet­tuun lakiin (633/​1998) ja asetuk­seen (813/​1998). Opetusta anne­taan Opetus­hal­li­tuk­sen anta­mien opetus­suun­ni­tel­man perus­tei­den mukai­sesti sekä ylei­sessä että laajassa oppi­mää­rässä.

Heti

Laki ja asetus vaati­vat pikaista uudis­ta­mista, jotta toimin­taa voitai­siin kehit­tää ja ottaa opetuk­sen piiriin nykyistä enem­män lapsia ja nuoria.

Nyt

Vain noin 11 %:lla 7-15 vuotiaista lapsista on mahdol­li­suus osal­lis­tua taiteen perus­o­pe­tuk­seen ja heistä valtaosa musiik­ki­kas­va­tuk­seen. Musii­kin lisäksi opetusta anne­taan esit­tä­vissä taiteissa (sirkus ja teat­te­ri­taide), tans­sissa ja visu­aa­li­si­sissa taiteissa (arkki­teh­tuuri, audio­vi­su­aa­li­nen taide, kuva­taide ja käsi­työ).

Vuosit­tain haki­joista n. 20 ? 80 % jää vaille opis­ke­lu­paik­kaa. Luku vaih­te­lee paik­ka­kun­nit­tain ja taidea­la­koh­tai­sesti.

Heti

Taiteen perus­o­pe­tuk­sen opetus­tun­ti­pe­rus­tei­sen valtio­no­suu­den piirissä olevien koulu­jen määrää tulee lisätä (laaja oppi­määrä)välit­tö­mäs­tija turvata nykyis­ten koulu­jen opetuk­sen laajuus, toimin­ta­mah­dol­li­suu­det ja kehit­tä­mis­mää­rä­ra­hat. Kehit­tä­mis­mää­rä­ra­hat tulee suun­nata vähin­tään kolmi­vuo­ti­siin projek­tei­hin, jotta kouluissa voitai­siin tehdä kehit­tä­mis­työtä pitkä­jän­tei­sesti ja saavu­tet­tai­siin pysy­viä tulok­sia.

Nyt

Nykyi­nen kuntien ja kuntayh­ty­mien yksik­kö­hinta 56,43 euroa /​ tunti ja yksi­tyis­ten koulu­jen 57,63 euroa /​ tunti ei kata ylei­sen hinta­ta­son noususta aiheu­tu­via kuluja eikä siis vastaa opetuk­sesta aiheu­tu­via todel­li­sia kuluja. Suuret kuva­tai­de­kou­lut (Espoo, Helsinki, Jyväs­kylä, Rova­niemi, Valkea­koski ja Vantaa) ovat erityi­sen vaikeassa tilan­teessa, koska ne eivät saa lähes­kään kaik­keen anta­maansa opetuk­seen tunti­koh­taista valtio­no­suutta toisin kuin tilanne on muissa (7) opetus­tun­ti­pe­rus­teista valtio­no­suutta saavissa kuva­tai­de­kou­luissa.

Tunti­pe­rus­teista valtio­no­suutta saavat tällä hetkellä 87 musiik­kiop­pi­lai­tosta, 6 tans­sin ja 13 kuva­tai­teen oppi­lai­tosta sekä 2 käsi­työn ja 2 teat­te­ria­lan oppi­lai­tosta. Lisäksi tans­sin opetusta anne­taan jois­sa­kin musiik­kiop­pi­lai­tok­sissa.

Heti

Rova­nie­mellä anne­taan musii­kissa ja kuva­tai­teessa laajaan opetus­suun­ni­tel­man perus­tei­den mukaista opetusta. Rova­nie­men koulut voisi­vat­kin verkos­toi­tua muiden Lapin koulu­jen kanssa ja olla virtu­aa­lio­pe­tuk­sen keskuk­sia. Toimin­nan käyn­nis­tä­mi­seksi tarvi­taan valtio­val­lan erityis­ra­hoi­tusta.

Taiteen perus­o­pe­tuk­sen ylei­sen oppi­mää­rän mukaista opetusta järjes­te­tään taiteen perus­o­pe­tusta anta­vien oppi­lai­tos­ten harkin­nan­va­rais­ten valtio­na­vus­tus­ten sekä kunnan väki­lu­kuun perus­tu­van taiteen perus­o­pe­tuk­sen rahoi­tuk­sen tuella. Nämä rahoi­tus­muo­dot eivät ole riit­tä­vät ylei­sen oppi­mää­rän mukai­sen opetuk­sen järjes­tä­mi­seksi edes nykyi­sellä tasolla.

Monia mahdol­li­suuk­sia

Ylei­seen oppi­mää­rään opetus­suun­ni­tel­man perus­teet valmis­tui­vat keväällä 2005. Ne sovel­tu­vat pieniin opetusyk­sik­köi­hin. Joita­kin hyviä esimerk­kejä on taiteen perus­o­pe­tuk­sen ja aamu- ja ilta­päi­vä­toi­min­nan sekä perus­kou­lun kanssa tehtä­västä yhteis­työstä. Kuiten­kaan taiteen perus­o­pe­tus ei voi korvata yleis­si­vis­tä­vässä koulussa annet­ta­vaa kaikille yhteistä taide­kas­va­tusta, vaan oppi­laat voivat näin syven­tää taito­jaan ja tieto­jaan lisä­opis­ke­lulla.

Parasta taiteen perus­o­pe­tuk­sessa

Taiteen perus­o­pe­tuk­sessa lapsi ja nuori voi työs­ken­nellä kiireet­tö­mässä ilma­pii­rissä ja käsi­tellä itsel­leen merki­tyk­sel­li­siä asioita taiteen keinoin.

Taiteel­li­sen työs­ken­te­lyn tulok­set näky­vät vasta pitkän ajan kuluessa ja ne voivat olla monen­lai­sia, kuten luovan ajat­te­lun kehit­ty­mistä, taito­jen kart­tu­mista tai elämän ikäi­sen harras­tuk­set synty­mistä. Luovuutta tarvi­taan kaikilla elämän alueilla.

Taiteen perus­o­pe­tuk­sen taus­ta­jär­jes­töt

Taiteen eri alueilla on omat taus­ta­jär­jes­tönsä, joilla on paljon yhteis­työtä etujensa ajami­sessa. Näiden järjes­tö­jen toiminta on arvo­kasta. Ne toimi­vat yhdys­si­teenä valtion hallin­non ja muiden päät­tä­jien sekä taiteen perus­o­pe­tusta anta­vien oppi­lai­tos­ten välillä. Lisäksi ne järjes­tä­vät moni­puo­lista täyden­nys­kou­lu­tusta jäse­nil­leen ja tiedot­ta­vat toimin­nas­taan valta­kun­nal­li­sesti.

Taiteen perus­o­pe­tuk­sen järjes­tö­jen valtio­na­vus­tus on vähäistä tai olema­tonta. On toivot­ta­vaa, että kaikki taiteen perus­o­pe­tus­jär­jes­töt pääse­vät valtio­na­vus­tuk­sen piiriin ja niiden toiminta siten turva­taan vastai­suu­dessa.

---

Kuvat

• https://kokoomus-fi.directo.fi/@Bin/24083/32403-613764.jpg

Lisää sisältöä samassa kategoriassa