Hyväk­sytty kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kokouk­sessa 12.5.2020

Koko yhteis­kun­tamme tarvit­see uudel­leen­ra­ken­nusta.

Suomi on matkalla taan­tu­maan tai jopa lamaan. Yritys­ten maksu­val­miu­den turvaa­mi­sen jälkeen on katsot­tava tule­vien vuosi­kym­men­ten päähän. Nyt on tärkeä varmis­taa, että nousemme kuopasta kestä­vällä tavalla. Edel­li­sen finans­si­krii­sin jälkeen maail­malla tartut­tiin elvy­tys­pa­ket­tei­hin, joissa kestä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­teet jäivät sivuun. Monet maat elvyt­ti­vät perin­teistä savu­piip­pu­teol­li­suutta, samalla kun maail­malla nousi uusia kivi­hii­li­voi­ma­loita. Sama ei voi tois­tua enää. Meidän on otet­tava opiksi edel­tä­vien krii­sien virheistä.

Pande­miat ja ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set eivät tunne kansal­lis­val­tioi­den rajoja. Näimme terveys­krii­sin aikana, että ennal­taeh­käisy on parasta lääkettä. Sama peri­aate pätee ilmas­to­työssä. Tiedämme tutki­mus­tie­don valossa, että on paljon helpom­paa ja talou­del­li­sesti järke­väm­pää pyrkiä hillit­se­mään lämpö­ti­lan nousua ennalta, kuin sopeu­tua lopulta pakon edessä ilmas­ton­muu­tok­sen vääjää­mättä tuomiin muutok­siin.

Pande­miat ja ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set eivät tunne kansal­lis­val­tioi­den rajoja.

Nousemme uudel­leen yhdessä ja vahvem­pina. Uudel­leen­ra­ken­ta­mi­nen on mahdol­li­suus tehdä asioita parem­min ja fiksum­min. Pääs­töjä voidaan vähen­tää kestä­västi niin, että talous kasvaa eikä taval­lis­ten suoma­lais­ten kotien elämä muutu hanka­lam­maksi. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen luo parhaim­mil­laan uusia työpaik­koja ja varmis­taa perin­tei­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­vyn. Monin­ker­tais­tamme työmme panok­sen myymällä insi­nöö­rio­saa­mi­semme puhtai­den ratkai­su­jen osalta Kiinan ja Intian kokoi­sille mark­ki­noille. Suoma­lai­nen vien­ti­teol­li­suus pärjää hyvin ympä­ris­tö­ver­tai­luissa ja tuot­taa ilmas­to­myön­tei­siä tuot­teita. Useat toimia­lat ovat tehneet jo tiekar­tat siir­ty­mi­sestä vähä­hii­li­seen tuotan­toon. Haluamme tukea kehi­tystä oike­aan suun­taan.

Päät­tä­jien tehtävä on toimia kaikilla alueilla turval­li­suu­den tunnetta vahvis­taen. Kokoo­muk­sen mielestä se tarkoit­taa myös sitä, että suoma­lai­set voivat luot­taa ilmas­to­po­li­tiik­kaan pitkä­jän­tei­syy­teen. Otta­malla käyt­töön fiksuja keinoja ja hyödyn­tä­mällä uutta tekno­lo­giaa, voimme taata hyvin­voin­nin ja vapaan elämän Suomessa tule­vai­suu­des­sa­kin.

Kyse on myös huol­to­var­muu­desta. Pystymme vähen­tä­mään saas­tut­ta­van ener­gian tuon­tia koti­mai­silla kestä­villä inves­toin­neilla. Käytimme esimer­kiksi vuonna 2012 yli 4 prosent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­tamme ulko­mailta tuotui­hin ener­gia­tuot­tei­siin. Kysei­sestä pääs­tö­rah­tauk­sesta aiheu­tui maal­lemme 8,5 miljar­din lasku. Tuomme tämän lisäksi jopa miljar­dien euro­jen edestä ulko­maista ener­gia­tek­no­lo­giaa, vaikka inno­vaa­tiomme, koulu­tuk­semme ja osaa­mi­semme ovat maail­man huip­pua.

Histo­rial­li­nen hetki on mahdol­li­suus histo­rial­li­sille inves­toin­neille.

Vuosit­tai­sen miljar­di­ky­syn­nän suunta on muutet­ta­vissa. Pystyi­simme suun­taa­maan miljar­dien ener­gia­ky­syn­nän täysi­mää­räi­sesti Suomeen vuoteen 2050 mennessä. Kunnian­hi­moi­sim­pien arvioi­den mukaan Suomella olisi mahdol­lista luoda yhteensä 50 000 uutta työpaik­kaa vuoteen 2030 mennessä. Esitämme toimen­pi­deoh­jel­mas­samme keinoja, joilla vahvis­tet­tai­siin inves­toin­teja ja työl­li­syyttä. Suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­kyky saisi kaipaa­mansa piris­tys­ruis­keen kasva­villa ener­gia­te­hok­kuu­den ja avau­tu­villa uuden ener­gian mark­ki­noilla. Yrityk­sil­lemme tarjou­tuisi merkit­tä­viä mahdol­li­suuk­sia globaa­listi kasva­valla sekto­rilla, kun koti­mark­ki­nat saatai­siin tuke­maan mark­ki­noille pääsyä.

Histo­rial­li­nen hetki on mahdol­li­suus histo­rial­li­sille inves­toin­neille. Talou­den elpy­mi­nen tai hiili­neut­raali Suomi vuoteen 2035 eivät tapahdu selvi­tyk­sillä tai työryh­millä, vaan teoilla. Nyt on aika kytkeä talou­den kasvu irti pääs­tö­jen kasvusta. Me olemme valmiita kään­tä­mään seuraa­van sivun histo­riassa.

1. Puhtaan ener­gian paketti

Kokoo­mus haluaa korvata öljyn, hiilen ja ener­gia­tur­peen puhtailla ja edul­li­silla ratkai­suilla. Sähkö­tuo­tan­tomme pääs­töt­tö­myys nousee Olki­luoto 3:n myötä 85 prosent­tiin. Meidän on aika kohdis­taa katseemme lämmi­tyk­sen pääs­tö­jen laske­mi­seen. Lämmön tuotan­nossa on valit­ta­vana useita fossii­li­va­paita tuotan­to­ta­poja, kun erilai­set maaläm­pö­rat­kai­sut ja hukka­läm­pö­jen kerää­mi­nen teke­vät läpi­mur­toa. Sen lisäksi puhtaa­seen ener­gi­aan nojau­tu­vat ratkai­sut ovat kilpai­lu­ky­kyi­siä. Esimer­kiksi tuuli­voima on jo mark­ki­naeh­toi­sesti halvin tapa tuot­taa sähköä ilman tuki­pa­ket­teja. Tuuli­voi­man pullon­kaula onkin enää kaavoi­tus ja luvi­tus, jota on jous­ta­voi­tet­tava.

Uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set tai inves­toin­ti­tuet tulee kohden­taa ainoas­taan pääs­töjä vähen­tä­ville ratkai­suille, kuten tekno­lo­gioille, jotka perus­tu­vat muuhun kuin polt­ta­mi­seen. Pohjois­maissa on poik­keuk­sel­li­sen suuret mahdol­li­suu­det metsä­teol­li­suu­den sivu­vir­to­jen hyödyn­tä­mi­seen. Samalla on tiedos­tet­tava, ettei bioener­gialla voida tuot­taa kestä­västi kaik­kea öljyllä, kaasulla, hiilellä ja turpeella nyt tuotet­ta­vaa ener­giaa. 2030-luvulla fossii­lista ener­giaa ja turpeen ener­gia­käyt­töä on korvat­tava pääosin vähen­tä­mällä polt­ta­malla tuote­tun ener­gian osuutta koko­nai­suu­des­saan.

Esimer­kiksi sähkön ylitar­jon­ta­tun­nit ovat lisään­ty­mässä. Näinä tunteina halvalla pääs­töt­tö­mällä sähköllä voidaan tuot­taa savu­kaa­suista synteet­ti­siä polt­toai­neita autoi­hin ja kier­rät­tää ilma­ke­hässä olevaa hiili­diok­si­dia yhä uudel­leen. St1-yhtiön johtama konsor­tio harkit­see parhail­laan inves­toin­ti­pää­töstä tällai­sen pilot­ti­lai­tok­sen raken­ta­mi­sesta Kemi­ran Jout­se­non tehtaan ympä­rille. Tässä­kin tapauk­sessa paljon riip­puu sään­te­lystä, koska hanke odot­taa ennen kaik­kea päätök­siä ei-biolo­gista alku­pe­rää olevien uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den kohte­lusta vero­tuk­sessa ja uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den sekoi­te­vel­voit­teessa.

Vähä­pääs­töi­sen sähkön tarve kasvaa Suomessa rajusti seuraa­vien vuosi­kym­men­ten aikana, mikäli teol­li­suu­den suun­ni­tel­mat mitta­vista pääs­tö­vä­hen­nyk­sistä toteu­tu­vat. Teol­li­suu­den sähkön­ku­lu­tus voi kasvaa nyky­ta­sosta jopa 50 prosent­tia vuoteen 2035 mennessä, kun fossii­li­sia polt­toai­neita korva­taan pitkälti sähköllä. Toisin sanoen Suomeen tarvi­taan tuhat uutta tuuli­voi­ma­laa ja rinnalle ydin­voi­maa. Meidän kannat­taa hyödyn­tää kulu­tus­jous­toau­to­ma­tii­kan lisäksi myös pääs­töt­tö­män säätö­voi­man mahdol­li­suu­det esimer­kiksi vesi­voi­man ja pump­pu­voi­ma­lai­tos­ten avulla.

Ener­gia­tuen ehtona on oltava ener­gia­te­hok­kuus ja koti­mai­sen uusiu­tu­van ener­gian hyödyn­tä­mi­nen. Samalla ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia tulisi leikata heti­mi­ten vähin­tään puolella miljar­dilla.

• Saate­taan ener­giayh­tiöt irti turpeesta inves­toin­tia­vus­tuk­sin.
• Kohdis­te­taan 165 miljoo­naa euroa turvea­luei­den vähä­pääs­töi­siä ratkai­suja ja työl­li­syyttä edis­tä­viin toimiin EU:n oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­tosta. Aute­taan turve­tuot­ta­jia oikeu­den­mu­kai­suu­den nimissä ja tuetaan turve­tuo­tan­nosta pois­tu­vien aluei­den metsi­tystä.
• Selkey­te­tään tuuli­voi­man sekä sen nopean laajen­tu­mi­sen edel­lyt­tä­mien sähkön kanta­verk­koin­ves­toin­tien raken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia maakun­ta­kaa­voissa erityi­sesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pääte­tään selkeästä ratkai­susta, jolla tuuli­voi­man tutkaes­teet pois­te­taan teke­mällä tarvit­ta­vat lisäin­ves­toin­nit puolus­tus­voi­mien tutkiin silloin, kun tutkien kustan­nuk­set ovat murto-osa tuuli­voi­ma­hank­kei­den vero­tu­loista ja muista hyödyistä.
• Otetaan käyt­töön kestä­vien ratkai­su­jen hankin­ta­tuki ja tekno­lo­gian kilpai­lu­tuk­set. Noste­taan kier­to­ta­lou­den inves­tointi- ja inno­vaa­tio­tu­kea.
• Tuetaan raskaan teol­li­suu­den sähköis­ty­mistä. Laske­taan sähkö­ve­ro­luokka II EU:n mini­miin ja siir­re­tään kauko­läm­pö­verk­koon lämpöä tuot­ta­vat lämpö­pum­put ja kone­sa­lit sähkö­ve­ro­luok­kaan II. Edis­te­tään vetyä hyödyn­tä­vien tekno­lo­gioi­den laajem­paa käyt­töön­ot­toa.
• Tuetaan maata­lou­den ener­giao­ma­va­rai­suutta biokaa­suin­ves­toin­nein.
• Sisäl­ly­te­tään synteet­ti­set polt­toai­neet osaksi sekoi­te­vel­voi­tetta.
• Suhtau­du­taan myön­tei­sesti uusien ydin­voi­ma­loi­den raken­nus­lu­piin sekä käytössä olevien ydin­voi­ma­loi­den jatko­lu­piin edel­lyt­täen, että Sätei­ly­tur­va­kes­kus puol­taa niitä.
• Uudis­te­taan ydin­e­ner­gia­laki siten, että laki jous­ta­voit­taa pieny­din­voi­ma­loi­den suun­nit­te­lua ja raken­ta­mi­sen ja lupa­jär­jes­tel­miä. Pieny­din­voi­malla voi olla merkit­tävä rooli kauko­läm­mön tuotan­non pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä.
• Varmis­te­taan kauko­läm­mön lain­sää­dän­nöllä, että kauko­läm­pö­ver­kosta riip­pu­mat­to­mat tuot­ta­jat voivat tuot­taa pääs­tö­töntä lämpöä verk­koon reiluin ehdoin. Pois­te­taan myös esteet esimer­kiksi usean asunto-osakeyh­tiön yhtei­siltä geoläm­pö­rat­kai­suilta.
• Laajen­ne­taan sähkön­käyt­tä­jien oikeutta raken­taa kiin­teis­tön rajat ylit­tävä sähkö­linja. Muutos paran­taisi pien­tuo­tan­toa uusiu­tu­vien ener­gian­läh­tei­den kohdilla ja vahvis­taisi asiak­kai­den mahdol­li­suuk­sia yhteis­tuo­tan­toon.

2. Kestä­vän liiken­teen tuki­pa­ketti

Nyt on otol­li­nen hetki aikais­taa raidein­ves­toin­teja palve­le­maan kasvua. Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä miljardi-inves­toin­nein. Nopeat raideyh­tey­det muut­ta­vat ihmis­ten liik­ku­mis­tot­tu­muk­sia, vähen­tä­vät pääs­töjä ja mahdol­lis­ta­vat ihmis­ten asumi­sen eri puolilla Suomea. Inves­toin­nit nopei­siin junayh­teyk­siin olisi­vat todel­li­sia ”tule­vai­suusin­ves­toin­teja”.

Suomi on sitou­tu­nut puolit­ta­maan liiken­teen pääs­töt vuoteen 2030 mennessä. Tavoit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää auto­kan­tamme nopeam­paa uusiu­tu­mista eli saas­tut­ta­vien auto­jen korvaa­mista vähä­pääs­töi­sem­millä vaih­toeh­doilla. Nykyi­nen korkea auto­vero on aiheut­ta­nut auto­kau­pan vääris­ty­mi­sen. Uusien auto­jen sijasta kauppa keskit­tyy vanhem­piin, suuri­pääs­töi­siin tuon­ti­au­toi­hin. Tämän vuoksi kokoo­mus esit­tää autoi­lun vero­tuk­seen raken­teel­lista muutosta, jossa uusien auto­jen hankin­nan vero­tuk­sesta siir­ry­tään asteit­tain autoi­lun käytön ja pääs­tö­jen vero­tuk­seen.

Nyt on otol­li­nen hetki aikais­taa raidein­ves­toin­teja palve­le­maan kasvua.

Liiken­teen sähköis­ty­mi­nen luo kasvu­mah­dol­li­suuk­sia Suomelle myös sen edel­lyt­tä­mien akku­teol­li­suu­teen kohdis­tu­vien inves­toin­tien kautta. Suomella on kaikki edel­ly­tyk­set nousta akku­teol­li­suu­den suur­val­laksi, kun teemme tule­vai­suu­teen katso­via ratkai­suja.

• Edis­te­tään nopeita junayh­teyk­siä pohjoi­seen, länteen ja itään. Tehdään inves­toin­ti­pää­tök­set heti niiden raideyh­teyk­sien osalta, joissa suun­nit­te­lu­vaihe sen mahdol­lis­taa. Hyödyn­ne­tään maksi­maa­li­sesti EU-rahoi­tus.
• Siir­re­tään uusien auto­jen vero­tus koko­naan auton hankin­nan vero­tuk­sesta autoi­lun käytön ja pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Auto­vero pois­te­taan portait­tain 4-5 vuoden kuluessa. Muutos kompen­soi­daan korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­roa portait­tain siten, että siinä huomioi­daan auto­kau­pan dynaa­mi­set vaiku­tuk­set sekä arvon­li­sä­ve­ron jäämi­nen Suomeen tuon­ti­au­to­jen määrän merkit­tä­västi vähen­tyessä.
• Käyt­tö­voi­ma­vero pois­te­taan kaasu- ja sähkö­au­toilta.
• Työsuh­deau­to­jen vero­tusarvo porras­te­taan pääs­tö­jen mukaan.
• Uusi­taan auto­jen romu­tus­palk­kio­kam­panja.
• Koro­te­taan kaupun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­tu­kea ja noste­taan valtion tukio­suutta hank­kei­den rahoi­tuk­sissa. Kohden­ne­taan tukea perin­tei­sen jouk­ko­lii­ken­teen lisäksi myös ympä­ri­vuo­tis­ten kaupun­ki­pyö­rä­jär­jes­tel­mien käyt­töön­ot­toon sekä yllä­pi­toon.
• Vauh­di­te­taan Helsinki-Vantaan kehi­tystä Green Hubiksi.
• Tuetaan biokaasu- ja sähkö­la­tausin­fran raken­ta­mista.
• Koro­te­taan sähkö­au­to­jen hankin­ta­tu­kea vuoden 2022 loppuun asti.
• Tuetaan kulje­tus­yrit­tä­jiä uusi­maan ajoka­lus­to­aan puhtaam­pia vaih­toeh­toja suosi­viksi. Esimer­kiksi biokaa­sun käytöllä on iso poten­ti­aali raskaan liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä.
• Laajen­ne­taan työsuh­de­mat­ka­li­pun ja työmat­ka­vä­hen­nyk­sen sekä autoe­dun käyt­töä moni­puo­li­sem­pien ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pien liik­ku­mis­vaih­toeh­to­jen lisää­mi­seksi.
• Vähen­ne­tään liiken­ne­pääs­töjä lisää­mällä etätyön mahdol­li­suuk­sia. Edis­te­tään nopeita tieto- ja raideyh­teyk­siä. Varmis­te­taan, että raide­lii­kenne hyödyn­tää etäko­kous­ten ja muun etätyön toden­nä­köi­sen läpi­mur­ron Korona-krii­sin jälkeen. Tuetaan etätyös­ken­te­lyyn kunnolla räätä­löi­ty­jen vaunu­jen pilo­toin­tia juna­lii­ken­teessä. Edis­te­tään etätyö­mah­dol­li­suuk­sia selvit­tä­mällä työhuo­ne­vä­hen­nyk­sen uudis­ta­mista.

3. Käde­no­jen­nus koti­ta­louk­sien ener­gia­re­mont­tei­hin ja vauh­tia vähä­hii­li­seen raken­ta­mi­seen

Ener­gia­re­mont­tien aika on nyt. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että öljyllä eril­lis­läm­mi­te­tyt talot ja kiin­teis­töt siir­ty­vät pääs­töt­tö­mäm­piin ratkai­sui­hin 2020-luvun aikana. Ratkai­su­jen yleis­ty­mi­nen tarvit­see pikaista käde­no­jen­nusta. Pien­ta­lo­jen ener­gia­re­mon­tit ovat järkevä tapa tukea arjen ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­pää elämää. Esimer­kiksi maaläm­pö­pumppu pienen­tää lämmi­tys­ku­luja ja maksaa itsensä nopeasti takai­sin jo muuta­massa vuodessa.

Kokoo­mus ehdot­taa laina­ta­kauk­sia ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajem­paa käyt­töä, jotta muutos olisi jokai­sen ulot­tu­villa. Uudis­tuk­silla varmis­te­taan, että inves­toin­tien takai­sin­mak­sua­jat lyhe­ne­vät merkit­tä­västi. Näin pidämme kaikki mukana.

Ener­gia­re­mont­tien aika on nyt.

Puun pien­poltto tuli­si­joissa ja puukiu­kaissa aiheut­taa Suomessa noin kolman­nek­sen ilmas­tolle ja ihmis­ten tervey­delle haital­li­sista pien­hiuk­kas­pääs­töistä. Suomessa on kehi­tetty inno­vaa­tioita, joilla pien­hiuk­kas­pääs­töjä voidaan vähen­tää ja ilman­laa­tua paran­taa merkit­tä­västi.

• Koti­ta­lous­vä­hen­nys on kaksin­ker­tais­tet­tava ja laajen­net­tava määrä­ai­kai­sesti myös laitein­ves­toin­tei­hin.
• Luodaan lainaoh­jelma, jolla taataan talo­yh­tiöi­den ja koti­ta­louk­sien mahdol­li­suus saada laina ener­giain­ves­toin­tei­hin.
• Tuetaan vähä­hii­listä uudis­ra­ken­ta­mista ja otetaan käyt­töön tuki­muoto asuin­ker­ros­ten vähä­hii­li­sille korjauk­sille. Varmis­te­taan, että raken­nus­jät­teet pääty­vät kier­rä­tyk­seen. Samalla raken­nus­mää­räyk­siä muute­taan niin, että hukka­läm­mön varas­toin­nit otetaan huomioon korjaus­ra­ken­ta­mi­sen yhtey­dessä.
• Noste­taan ARA:n myön­tä­miä ener­gia-avus­tuk­sia pieni­tu­loi­sille.
• Raken­nusa­lan työl­li­syyttä tuetaan nosta­malla ARA:n korko­tu­ki­val­tuuk­sia mata­la­suh­dan­teessa.
• Lisä­tään tietoi­suutta tavoista vähen­tää pien­hiuk­kas­pääs­töjä ja selvi­te­tään mahdol­li­suuk­sia edis­tää puun puhtaam­man ja tehok­kaam­man pala­mi­sen ratkai­su­jen käyt­töön­ot­toa.

4. Tutki­mus ja inno­vaa­tio­toi­min­nan uusi vuosi­kym­men

Edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­sen ja käyt­töön­o­ton kautta Suomen myön­tei­nen käden­jälki voi olla monin­ker­tai­nen hiili­ja­lan­jäl­keemme verrat­tuna. Sitou­dumme karsi­maan ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia, samalla kun vahvis­tamme puhtaan tekno­lo­gian edis­tys­kul­kua. Uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set tai inves­toin­ti­tuet on kohdis­tet­tava ainoas­taan pääs­töjä vähen­tä­ville ratkai­suille.

Suomessa on luotu paljon ainut­laa­tui­sia inno­vaa­tioita esimer­kiksi muovin keräyk­seen, erot­te­luun, proses­soin­tiin tai uudel­leen­käyt­töön sekä raken­ta­mi­seen, teks­tii­lei­hin, ener­gia­te­hok­kuu­teen liit­tyen. Inno­vaa­tioi­den kaupal­lis­ta­mi­sessa on vielä otet­ta­vissa aske­leita. EU-rahoi­tuk­sen hake­mi­nen vaatii­kin useim­mi­ten, että hanke on sekä tekni­sesti että talou­del­li­sesti testattu ja että siihen on jo sitou­tu­neena yksi­tyistä sijoi­tus­pää­omaa. Monet muut Euroo­pan maat ovat luoneet EU-rahoi­tuk­sen turvaa­mi­seksi saami­seksi omia hanke­ke­hit­tä­möitä.

Esimer­kiksi maini­tuilla synteet­ti­sillä polt­toai­neilla on mahdol­lista uudis­taa niin maail­man ener­gia-ala kuin liikenne. Lappeen­ran­nassa kyet­tiin todis­ta­maan ensim­mäi­senä maail­massa, että prosessi on tekni­sesti mahdol­li­nen. LUT:N ja VTT:n tutki­ja­ryh­mät kyke­ni­vät teke­mään pilot­ti­lait­teis­toil­laan synteet­tistä bensii­niä ilmasta.

• Noste­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen osuus neljään prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2025 mennessä.
• Tuetaan synteet­tis­ten polt­toai­nei­den sekä pieny­di­ne­ner­gian tutki­musta ja tuote­ke­hi­tystä osana TKI-inves­toin­teja.
• Suun­na­taan tukea yritys- ja inno­vaa­tio­po­li­tii­kassa clean­tech-yritys­ten synnyt­tä­mi­seen ja tuke­mi­seen koti­mai­sen hanke­ke­hit­tä­mön kautta.

5. Kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tus

Tarvit­semme raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia sekä kannus­ti­mia arjen kestä­viin valin­toi­hin. Meidän on tehtävä viimeis­tään nyt vero­tuk­sen koko­nai­suu­dis­tus, jossa vero­tuk­sen pain­opiste siir­re­tään työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen vero­tuk­seen. Euroo­pan komis­sio, Maail­man­pankki ja OECD ovat suosi­tel­leet, että valtiot toteut­tai­si­vat koko­nais­val­tai­sia kestä­vän kehi­tyk­sen vero­uu­dis­tuk­sia pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi.

Kokoo­mus esitti jo vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan vero­uu­dis­tusta, jonka koko­luokka olisi ollut vuosi­ta­solla miljar­din euron suurui­nen.

Kokoo­mus esitti jo vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan vero­uu­dis­tusta, jonka koko­luokka olisi ollut vuosi­ta­solla miljar­din euron suurui­nen. Ilmas­to­krii­sin on oltava talous- ja vero­po­li­tii­kan keskiössä. Siksi ehdo­tamme, että halli­tus lähtisi toteut­ta­maan vero­uu­dis­tusta, jonka suuruus olisi vähin­tään­kin miljardi euroa. Esimer­kiksi Sitra on esit­tä­nyt kestä­vän kehi­tyk­sen vero­uu­dis­tuk­sen koko­luo­kaksi jopa seit­se­mää miljar­dia euroa. Muutok­sessa on pidet­tävä kiinni sosi­aa­li­sesta oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Koko­nai­suus on toteut­tava niin, että ilmas­to­toi­mien lasku ei jakaannu epärei­lusti.

• Valmis­tel­laan vero­tuk­sen koko­nai­suu­dis­tus vuoteen 2022 mennessä.

6. Takai­sin kansain­vä­li­siin ilmas­to­pöy­tiin

Koro­na­kriisi on ajanut globaa­lin ilmas­to­diplo­ma­tian tauolle, kun kansal­lis­val­tiot ovat käper­ty­neet vahvem­min sisään­päin. Glasgow’n ilmas­to­ko­kous päätet­tiin siir­tää jo tältä vuodelta seuraa­valle vuodelle ja myös Kunmin­gin biodi­ver­si­teet­ti­ko­kous on siir­ty­nyt myöhem­pään ajan­koh­taan.

Samaan aikaan Suomi ja EU ovat käyn­nis­tä­neet ennen­nä­ke­mät­tö­miä elvy­tys­oh­jel­mia yritys­ten maksu­val­miu­den yllä­pi­tä­mi­seksi. Euroo­pan vihreän kehi­tyk­sen ohjel­man, Green Dealin, ensim­mäi­siä aloit­teita on Euroo­pan vihreän kehi­tyk­sen inves­toin­tioh­jelma ja sen yhtey­dessä perus­tet­tava oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män meka­nismi ja rahasto. Euroo­pan vihreän kehi­tyk­sen inves­toin­tioh­jel­man tarkoi­tuk­sena on mobi­li­soida vähin­tään 1 000 miljar­dia euroa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män meka­nis­milla suun­na­taan puoles­taan 100 miljar­din euron arvosta rahoi­tusta alueille, joihin siir­tymä vaikut­taa eniten.

Suomi voi olla ilmas­to­toi­missa edel­lä­kä­vijä ja se on meille myös valtava kaupal­li­nen mahdol­li­suus. Emme kuiten­kaan ratkaise ilmas­ton­muu­tosta omilla toimil­lamme, vaan myös muita maita on edel­ly­tet­tävä teke­mään osansa. Kokoo­mus ajaa pääs­tö­tal­koi­den nopeut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa ja kansain­vä­li­sissä ilmas­to­neu­vot­te­luissa.

Suomi voi olla ilmas­to­toi­missa edel­lä­kä­vijä ja se on meille myös valtava kaupal­li­nen mahdol­li­suus.

Tavoit­tee­namme on saat­taa pääs­tö­hin­noit­telu tasolle, jolla se on pääasial­li­nen ohjaus­keino puhtaa­seen ener­gi­aan siir­ty­mi­sessä eril­lis­ten tukien sijaan. Kokoo­muk­sen visio on mahdol­li­sim­man yhte­näi­nen pääs­tö­hin­noit­telu valtioi­den ja hyödyk­kei­den rajo­jen yli. Sitä kohden kulje­taan laajen­ta­malla EU:n pääs­tö­kaup­paa (esim. kiin­teis­tö­jen lämmi­tys ja liikenne) ja pyrki­mällä EU:n ja muiden alueel­lis­ten pääs­tö­kaup­pa­mark­ki­noi­den väli­sen kaupan­käyn­nin mahdol­lis­ta­mi­seen.
Siksi Kokoo­mus kannat­taa EU:n ulko­ra­joille hiili­tul­lien tapai­sia tasaus­me­ka­nis­meja, jotka estä­vät epärei­lun hyödyn sellai­silta tuon­ti­ta­va­roilta, joiden tuotan­non pääs­töistä ei ole maksettu. Hiili­tul­lin kautta voitai­siin myös sitout­taa EU:n ulko­puo­li­sia kaup­pa­kump­pa­neita yhtei­siin globaa­lei­hin ilmas­to­lin­jauk­siin.

• EU:n vuoden 2030 pääs­tö­jen vähen­tä­mis­ta­voite on nostet­tava 55 prosent­tiin (nyk. 40 % vuoden 1990 tasosta) ja lisä­vä­hen­nys on ohjat­tava pääosin pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rille.
• Otetaan käyt­töön hiili­tul­lit WTO-sään­tö­jen mukai­sesti ja GATTn ympä­ris­tö­poik­keusta sovel­taen.
• Hyödyn­ne­tään täysi­mää­räi­sesti Euroo­pan vihreän kehi­tyk­sen ohjel­man rahoi­tusin­stru­ment­teja.
• Huomioi­daan tekno­lo­gia­neut­ra­li­teetti EU:n kestä­vässä rahoi­tuk­sessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa