“Sellai­sena kuin olet”

Kokoo­muk­sen tasa-arvoa­jat­te­lun arvo­läh­tö­koh­dat

Kokoo­muk­sen ihmis­kä­si­tyk­sen mukaan ihmi­nen on ennen muuta yksilö, joka kyke­nee hyvään ja tahtoo tehdä oikein. Jokai­nen ihmi­nen on yhtä arvo­kas riip­pu­matta esimer­kiksi synnyn­näi­sistä ominai­suuk­sis­taan.

Yksi­lön arvok­kuu­teen perus­tu­van ihmis­kä­si­tyk­sen luon­nol­li­nen seuraus on mahdol­li­sim­man laajaa vapautta tavoit­te­leva poli­tiikka. Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jel­man mukaan “Vapau­den ydintä on täysi­val­tai­sen yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keus itse­ään koske­vissa asioissa suku­puo­leen, ikään, katso­muk­seen, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen, synty­pe­rään, yhteis­kun­nal­li­seen asemaan tai muuhun taus­taan katso­matta. Itse­mää­rää­mi­soi­keus ja fyysi­sen koske­mat­to­muu­den louk­kaa­mat­to­muus ovat erot­ta­ma­ton osa ihmi­se­lä­män arvok­kuutta, joka kuuluu jokai­selle synty­mästä elämän viimei­seen päivään.”

Yksi­lön arvok­kuu­teen ja vapau­teen perus­tuu Kokoo­muk­sen näke­mys tasa-arvosta ennen kaik­kea mahdol­li­suuk­sien tasa-arvona. Tavoit­tee­namme on poli­tii­kalla vapaut­taa jokai­nen yksilö olemaan oma itsensä ja tule­maan sellai­sena hyväk­sy­tyksi. Ketään ei esimer­kiksi saa pakot­taa elämään ulkois­ten roolio­do­tus­ten ehdoilla vastoin iden­ti­teet­ti­ään.

Jokai­sen on voitava ominai­suuk­sis­taan tai lähtö­koh­dis­taan riip­pu­matta tavoi­tella omia päämää­ri­ään, oppia uutta, kehit­tää itse­ään ja hyötyä ahke­ruu­tensa ja järke­vien valin­to­jen tulok­sista.

Ihmi­sen on voitava mahdol­li­sim­man pitkään säilyt­tää mieles­sään rajat­to­mien mahdol­li­suuk­sien ajatus. Onnel­li­suu­den tavoit­telu jokai­sen yhtä­läi­senä oikeu­tena kuuluu länsi­mai­sen, sivis­ty­neen yhteis­kun­nan perus­pe­ri­aat­tei­siin.

Suomessa suku­puol­ten tasa-arvo toteu­tuu monien kansain­vä­lis­ten vertai­lu­jen perus­teella varsin hyvin. Tämä ei tarkoita, ettei ratkais­ta­via ongel­mia ja voitet­ta­via haas­teita yhä olisi. Vaikka teke­mistä on koti­maassa, Suomen on oltava mukana edis­tä­mässä tasa-arvoa myös maail­malla. Usein juuri tasa-arvon puut­tu­mi­nen on yhteis­kun­tien hyvin­voin­tia ja vakautta keskei­sesti heiken­tävä tekijä, johon vaikut­ta­malla myös talou­del­li­set ja turval­li­suu­teen liit­ty­vät ongel­mat ovat helpom­min ratkais­ta­vissa.

Tervey­dessä ja hyvin­voin­nissa suku­puol­ten väli­set erot Suomessa ovat länti­sen Euroo­pan suurim­pia. Suomessa vasta­syn­ty­neen elin­aja­no­dote oli vuonna 2016 naisilla 84,1 vuotta ja miehillä 78,4 vuotta. Työi­käi­sinä kuol­leista yli 70 prosent­tia on miehiä ja eten­kin nuor­ten mies­ten kuol­lei­suus on Suomessa muuhun Euroop­paan verrat­tuna korkealla tasolla. Erityi­sesti nuoria miehiä uhkaa­vat syrjäy­ty­mi­nen, työelä­män ja koulu­tuk­sen ulko­puo­lelle jäämi­nen ja näistä johtuva elini­käi­nen huono-osai­suus. Naiset taas kärsi­vät miehiä enem­män esimer­kiksi masen­nuk­sesta.

Suomessa väki­valta on vahvasti suku­puo­lit­tu­nutta. Naiset koke­vat väki­val­taa useam­min työteh­tä­vissä ja kotio­loissa, miehet taas julki­silla paikoilla. Seksu­aa­li­ri­kos­ten uhreiksi joutuu selvästi useam­min nainen kuin mies, kun taas vaka­via fyysi­siä vammoja aiheut­ta­vien väki­val­ta­ri­kos­ten uhrit ovat selvästi useam­min miehiä kuin naisia. Työelä­män kysy­myk­sissä tasa-arvon ongel­mat heijas­tu­vat erityi­sesti nais­ten kohdalla aina vasta valmis­tu­neesta seniori- ja vanhuusi­kään saakka. Nais­ten eläke­köy­hyy­den keskei­sin syy on katko­nai­siksi ja lyhyiksi jäävistä työurista johtuva matala eläke­kart­tuma.

Suomessa on perus­tus­laista lähtien hyvin vahva lain­sää­dän­nöl­li­nen perusta tasa-arvolle. Monet käytän­nön esimer­kit silti osoit­ta­vat, että syystä tai toisesta esimer­kiksi eri suku­puo­let tilas­tol­li­sesti tarkas­tel­tuna kohtaa­vat erilai­sia ongel­mia. Näiden ratkai­se­mi­nen vaatii sen tunnis­ta­mista, että jotkin yllä­pi­de­tyt käytän­nöt, harjoi­te­tut menet­te­lyt tai toimin­ta­ta­vat saat­ta­vat lain monista syrji­mät­tö­myys­vaa­ti­muk­sista huoli­matta aset­taa eri taus­tai­set ihmi­set eriar­voi­seen asemaan. Lisäksi esiin­tyy myös suoraan lain­vas­taista syrjin­tää.

Kokoo­mus haluaa kehit­tää Suomea yhä tasa-arvoi­sem­maksi maaksi, jossa jokai­nen voi elää turval­li­sesti ja rauhassa, omana itse­nään, ilman syrjin­tää ja pelkoa.

Kohti tasa-arvoi­sem­paa ja yhden­ver­tai­sem­paa Suomea: Seit­se­män teema­ko­ko­nai­suutta

Yleistä

Halli­tus sitou­tuu suku­puol­ten tasa-arvon edis­tä­mi­seen halli­tus­oh­jel­massa, talous­ar­vio­pro­ses­sissa ja kaikissa keskei­sissä refor­meissa. Seuraa­van halli­tus­kau­den aikana laadi­taan esimer­kiksi tasa-arvo-ohjelma ja uusi tasa-arvo­se­lon­teko.

Kokoo­mus sitou­tuu edis­tä­mään suku­puol­ten tasa-arvoa ja ihmis­ten yhden­ver­tai­suutta omassa toimin­nas­saan ja niissä henki­lö­va­lin­noissa, joihin se pystyy vaikut­ta­maan.

Koulu­tus ja työelämä

Toteu­te­taan työelä­män tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus.

Toteu­te­taan toimia, joilla lieven­ne­tään vanhem­muu­den kustan­nus­ten painot­tu­mista vain nais­ten työnan­ta­jille.

Päte­vyys ratkais­koon. Kaiken­lai­nen syrjintä suku­puo­len mutta myös esimer­kiksi iän perus­teella työelä­mässä tuomi­taan jyrkästi. Pois­te­taan esteitä eläk­keellä olevien työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen tieltä.

Paino­te­taan kasva­tuk­sessa ja opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sessa jokai­sen oikeutta olla sellai­nen kuin on, ilman ulkois­ten roolio­do­tus­ten tuomaa painetta. Tämä koskee niin henki­lö­koh­tai­sia miel­ty­myk­siä kuin yhteis­kun­nal­li­sia rooleja kuten ura- ja amma­tin­va­lin­ta­haa­veita.

Suku­puo­leen perus­tu­van ja seksu­aa­li­sen häirin­nän vastaista työtä kouluissa on tehos­tet­tava, ja opet­ta­jien ja rehto­rei­den osaa­mista häirin­nän tunnis­ta­mi­sessa vahvis­tet­tava.

Helpo­te­taan erilais­ten koti­ta­lous­pal­ve­lu­jen saamista kotei­hin esimer­kiksi koti­ta­lous­vä­hen­nystä laajen­ta­malla. Mahdol­lis­te­taan ikään­ty­vää omaista hoita­van työs­sä­käy­vän henki­lön tuettu hoiva­va­paa lähei­sen tilan­teen sitä vaatiessa.

Edis­te­tään sama­palk­kai­suu­den peri­aa­tetta, sovel­le­taan anonyy­min rekry­toin­nin kokei­lu­jen tuot­ta­maa tietoa ja tehos­te­taan tasa-arvo­lain velvoit­tei­den noudat­ta­mi­sen valvon­taa.

Kehi­te­tään toimin­ta­mal­leja, joilla erityi­sesti maahan­muut­ta­ja­nai­sille raken­ne­taan kannus­teita ja mahdol­li­suuk­sia oppia suomen kieltä, hank­kia koulu­tusta päästä työelä­mään ja osal­lis­tua yhteis­kun­taan.

Seksu­aali- ja väki­val­ta­ri­kok­set

Toteu­te­taan rais­kaus- ja hyväk­si­käyt­tö­ri­kos­ten koko­nai­suu­dis­tus, jossa seksu­aa­lista itse­mää­rää­mi­soi­keutta ja rikok­sen uhrin asemaa ja suos­tu­muk­sen puut­teen merki­tystä vahvis­te­taan.

Kiris­te­tään väki­val­ta­ri­kos­ten rangais­tuk­sia. Vahvis­te­taan perhe- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­lan uhrien mahdol­li­suuk­sia saada suoje­lua ja turvaa lisää­mällä turva­ko­ti­paik­ko­jen määriä ja saata­vuutta.

Tarjo­taan mata­lan kynnyk­sen neuvon­taa puhe­li­mitse niin väki­val­lan uhreille kuin teki­jöille kier­teen katkai­se­mi­seksi. Nykyistä enem­män huomiota on suun­nat­tava ennal­taeh­käi­se­vään, moniam­ma­til­li­seen työhön ja tuki­pal­ve­lui­hin.

Sovit­te­lusta on luovut­tava lähi­suh­de­vä­ki­val­taan liit­ty­vissä rikok­sissa.

Itse­mää­rää­mi­soi­keus

Sääde­tään jo lailla kiel­let­tyä tyttö­jen sukue­lin­ten silpo­mista koskeva eril­lis­laki, jolla pyri­tään vahvis­ta­maan näiden teko­jen saamista tuomiois­tuin­ten käsi­tel­tä­viksi.

Vahvis­te­taan nais­ten itse­mää­rää­mi­soi­keutta muut­ta­malla abort­ti­lain­sää­dän­töä ylei­sen pohjois­mai­sen mallin mukai­seksi eli lopet­ta­malla muodol­li­sen perus­teen ja lähet­teen vaati­mi­nen.

Toteu­te­taan trans­lain koko­nai­suu­dis­tus.

Otetaan lähtö­koh­tai­sesti huomioon mahdol­li­suus jättää inter­su­ku­puo­li­sina synty­vien lasten kohdalla jompaan­kum­paan suku­puo­leen määrit­te­le­vät lääke­tie­teel­li­set toimen­pi­teet myöhem­pään vaihee­seen, ellei siihen ole pakot­ta­via tervey­del­li­siä syitä.

Vammais­ten ja osatyö­ky­kyis­ten oikeu­det

Vahvis­te­taan vammais­ten henki­löi­den mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua yhteis­kun­taan esimer­kiksi osa-aika­työn, kult­tuu­rin ja muun virik­keel­li­sen ja sosi­aa­li­sen toimin­nan avulla.

Huoleh­di­taan erityi­sesti julkis­ten paik­ko­jen ja tilo­jen esteet­tö­myy­destä ja turval­li­suu­desta.

Maan­puo­lus­tus

Vahvis­te­taan nais­ten osal­lis­tu­mista maan­puo­lus­tuk­seen esimer­kiksi laajen­ta­malla kutsun­nat koske­maan koko ikäluok­kaa sekä lisää­mällä tiedot­ta­mista vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tus­toi­min­nan tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista.

Erilai­set perheet

Helpo­te­taan adop­tio­pro­ses­seja ja toteu­te­taan selvi­tys sään­nel­lyn, vapaa­eh­toi­seen autta­mis­ha­luun perus­tu­van ja ei-kaupal­li­sen sijais­syn­ny­tyk­sen mahdol­lis­ta­mi­sesta.

Otetaan erilai­set perheet yhtä­läi­sesti huomioon perhe­va­paa­uu­dis­tusta ja muita perheitä koske­via refor­meja tehdessä.

Turva­taan eri osapuol­ten asema yhtä­läi­sesti eroti­lan­teissa, jotta esimer­kiksi isiin kohdis­tu­vaa vieraan­nut­ta­mista ei pääsisi tapah­tu­maan.

Terveys ja hyvin­vointi

Toteu­te­taan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa valin­nan­va­paus, joka lisää ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa omaan elämäänsä palve­lun tuot­ta­jien valin­nan kautta. Tämä on erityi­sen tärkeää vanhuk­sille, vammai­sille henki­löille sekä paljon sairas­ta­ville.

Selvi­te­tään suku­puo­leen liit­ty­vien vält­tä­mät­tö­mien terveys­tuot­tei­den siir­tä­mi­nen aptee­kissa myytä­vien lääk­kei­den arvon­li­sä­ve­ro­kan­taan.

Paino­te­taan kehi­ty­syh­teis­työssä erityi­sesti nais­ten ja tyttö­jen koulu­tuk­seen sekä seksu­aa­li­ter­vey­teen liit­ty­viä hank­keita.

Varmis­te­taan, että yhteis­kun­nan tuki erilai­sille harras­tuk­sille ottaa huomioon myös esimer­kiksi eri liikun­ta­la­jien harras­ta­jien erilai­set suku­puo­li­ja­kau­mat.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa