Vaikeat ajat eivät ole syy lykätä työllisyystoimia. Keinoja työpaikkojen lisäämiseksi on, jos vain tahtoa löytyy. Kokoomus ehdottaa uudistuksia, joilla työtä tekevien määrä kasvaa yli 100 000 henkilöllä. Tekemättä ei voi jättää.
Kokoomus ei puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi lisää veronmaksajia. Puhumme niistä, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden tulla toimeen omalla työllään. Puhumme työpaikoista, jotta suomalaisissa kodeissa olisi enemmän rahaa elämiseen.
Kevään 2020 koronakriisi myllersi täysin työllisyyskehityksen. Kesäkuussa 2020 työttöminä työnhakijoina oli yli 416 000 ihmistä. Maksetut palkat romahtivat huhti-kesäkuussa -4,4 % ja yksityisillä toimialoilla jopa -6,1 %. Julkisen talouden velanotto kasvoi kuluvana vuonna 20 miljardiin ja on arvioitu jatkuvan koko hallituskauden 10 miljardin vuositasolla. Työllisyystoimien tarve on entistäkin suurempi.
Hallitusohjelma rakennettiin vaalien jälkeen 75 prosentin työllisyysasteen ja 60 000 päätösperäisen työpaikan varaan. Hallitus ei ole pystynyt tekemään yhtä ainoaa työllisyyttä edistävää toimea yli vuoden kestäneen hallitustaipaleen aikana. Päinvastoin vuoden 2020 budjetti heikensi työllisyyttä 4000 työpaikalla.
Koronan myötä hallituksen ohjelmalta on pettänyt taloudellinen pohja. Työllisyystavoite karkaa ja julkisen talouden tasapainottamista ei ole edes kyetty asettamaan tavoitteeksi. Jos hallitus on sitoutunut työllisyystavoitteeseensa, olisi uusia työllisiä saatava reilusti yli 100 000. Tämäkään ei vielä riittäisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen tulevina vuosikymmeninä, mutta jostakin on aloitettava.
Jotta tavoitteeseen päästään, ei keinoissa voi nuukailla. Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Työttömyyttä on laskettava työmarkkinoita uudistamalla. Samalla työelämän laatua ja työssä jaksamista on parannettava. Lähtökohtana tulee olla, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen panosta tarvitaan työmarkkinoilla.
Parhaatkin toimet ovat epävarmoja tai purevat vasta usean vuoden aikana. Monien keinojen vaikutuksia voidaan arvioida etukäteen, vaikka usein työllisyysvaikutusten arviointi on erittäin haastavaa. Tärkeää on kuitenkin selvittää uudistusten vaikutusten suunta ja mittakaava.
Pohjoismainen 80 prosentin työllisyysaste ei ole Suomelle tekemätön paikka. Se kuitenkin vaatii päätöksiä työllisyyttä parantavista uudistuksista - ja nopeasti. Jokainen menetetty päivä on liikaa niille tuhansille suomalaisille ihmisille, jotka ovat työtä vailla.
Tekojen aika on nyt.
Kokoomuksen esitys yli 100 000 uudesta työpaikasta
Kokoomuksen esitys 100 000 uudesta työpaikasta perustuu valtiovarainministeriön virkamiesesitykseen, kokoomuksen edelliseen työllisyysesitykseen sekä uusiin avauksiin. Se rakentuu seuraavista kokonaisuuksista:
1) Otetaan valtiovarainministeriön ehdotus 60 000 työllisestä uudistusten pohjaksi kokoomuksen asettamin reunaehdoin (+55 000)
Valtiovarainministeriön esittämien työllisyystoimien ikääntyneiden kokonaisuus on toteutettava kokonaisuudessaan.
Esitetty palveluiden ja työttömyysetuuksien kokonaisuus on toteutettava kokonaisuudessaan kuitenkin niin, että palkkatuki säilyy mahdollisuutena myös kolmannelle sektorille erityisesti osatyökykyisten ja vaikeammin työllistyvien osalta. Tukea voidaan lisätä nykyisestä ja kohdistaa lisäys yrityksille.
Esitetty opintoetuuksien kokonaisuus on toteutettavissa osittain. Aikuiskoulutustukea ja opintotukea on syytä kehittää, mutta kokoomus ei sitoudu suoraan VM:n esityksiin. Opintotuen tulorajoja on korotettava 50 prosentilla.
Arvio: Kokoomuksen ehdottamana VM:n esityksen pohjalta tehtyjen uudistusten voi arvioida tuovan 55 000 uutta työpaikkaa. https://vm.fi/-/valtiovarainministerio-selvitti-tyollisyytta-kasvattavia-uudistuksia
2) Toteutetaan VM:n ehdotusten lisäksi kokoomuksen aiemmin esittämät muutokset ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta (+10 000)
Muutetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että turva on työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Tuen keston lyhentämistä voidaan myös arvioida, jos tukisumma on alkuvaiheessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtökohtana on tavoitella kustannusneutraalia uudistusta.
Lähde: Arvioitu työllisyysvaikutus perustuu erilaisille porrastusmalleille laskettujen työllisyysvaikutusten suuruusluokkaan.
3) Puretaan kannustinloukkuja (+9500)
Palautetaan asumiskustannusten omavastuu (7 %) toimeentulotuessa
Toimeentulotukeen palautetaan pieni omavastuu, joka kannustaa asumaan edullisemmassa asunnossa ja purkaa kannustinloukkuja. Asumistuessa on jo omavastuu, mutta monella toimeentulotuki korvaa asumistuen jälkeiset asumismenot kokonaan. Tämä heikentää työnteon kannusteita, koska toisin kuin asumistuessa, pienikin lisätyö leikkaa nopeasti toimeentulotukea.
Pieni omavastuu kannustaa etsimään kohtuuhintaisempaa asuntoa. Edullisemman asunnon löytämistä tuetaan kohdentamalla tuetut vuokra-asunnot paremmin kaikkein pienituloisimmille.
Hillitään asumistukimenoja ja helpotetaan kannustinloukkuja
Yleinen asumistuki on reilumpi tapa tukea yhdenvertaisesti kaikkien pienituloisten asumista kuin yhteiskunnan tukemien kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen vain harvoille onnekkaille. Tästä huolimatta yleinen asumistuki muodostaa kannustinloukkuja ottaa vastaan kokopäiväistä työtä. Siksi kokoomus esittää yleisen asumistuen indeksikorotuksen jäädyttämistä. Muutoksella tavoitellaan kannustinongelman helpottamista. Kokoomus myös käynnistäisi laajemman yleisen asumistuen uudistuksen, jolla purettaisiin kannustinloukkuja.
Parannetaan sosiaaliturvaa, mutta hillitään työttömyysturvamenojen kasvua
Kokoomus pitää perusteltuna korotuksia vähimmäismääräisiin päivärahaetuuksiin eli sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan, erityishoitorahaan ja kuntoutusrahaan. Myös muut lapsilisiin ja elatustukeen esitetyt korotukset ovat kannatettavia. Työttömyysturvan korotukset heikentävät kannusteita ottaa työtä vastaan, mikä taas heikentää työllisyyttä. Kokoomus esittää työttömyysturvan palauttamista vuoden 2019 tasolle.
Tulonsiirtojen, verotuksen ja palveluiden kokonaisuuden on tärkeää kannustaa ottamaan työtä vastaan. Kokoomus esittää työttömien palvelujen kehittämistä tukemaan työllistymistä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen. Myös työmarkkinoiden ikäsyrjintään on puututtava.
Lähde: Kolmen toimen työllisyysvaikutus yhteensä n. 7500 (Eduskunnan tietopalvelun laskelmat kokoomuksen vaihtoehtobudjetista 2019)
Korotetaan ulosoton suojaosuutta
Korottamalla ulosoton suojaosuutta nykyisestä 678,90 eurosta noin 900 euroon parannetaan ulosotossa olevien kannustimia työn vastaanottamiseen. Suojaosan korotus olisi nopeavaikutteinen toimenpide, joka olisi tehtävissä valtioneuvoston päätöksellä. TEM:n työllisyyspakettityöryhmä arvioi toimen kustannusneutraaliksi.
Lähde: Työllisyysvaikutus n. 2000 (Työllisyyspaketti työryhmän esitykset - TEM 33/2016)
4) Toteutetaan terapiatakuu (+5000)
Kokoomus esittää, että terapiatakuu toteutetaan. Terapiatakuusta tehdyssä kansalaisaloitteessa arvioidaan, että varhainen hoitoon pääsy nopeutuu ja etuuksien piiristä kuntoutuisi takaisin työelämään arviolta noin 7500 henkilöä vuosittain. Kokoomus suhtautuu vaikuttavuuteen varovaisemmin ja antaa paketissaan terapiatakuulle 5000 työllisen positiivisen vaikutuksen.
Lähde: Suomessa on 58 000 henkilöä mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2019. Arvioimme siis, että terapiatakuu voisi vähentää pitkällä aikavälillä tätä joukko 10%:lla.
5) Toteutetaan yli 75-vuotiaiden superkotitalousvähennys (+3000)
Esitämme Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parempaa kotitalousvähennystä tukemaan arjen askareissa. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. 100 euron omavastuu poistuisi. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.
Lisäksi kokoomus peruisi hallituksen toteuttamat leikkaukset kotitalousvähennykseen.
Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
Lähde: Sitra - Kotitalousvähennys arjen tukena (2015)
6) Toteutetaan työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava perhevapaauudistus ja lasketaan varhaiskasvatusmaksuja (+5500)
Työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava perhevapaauudistus (+3000)
Perhevapaauudistus on toteutettava siten, että se huomioi lapsen edun, helpottaa vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittamista, lisää perheiden valinnanvapautta ja joustoja, vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa sekä lisää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
Kokoomuksen asettamien reunaehtojen mukaisen perhevapaauudistuksen työllisyysvaikutus on noin 3000 työllistä (Arvio perustuu työllisyyspakettityöryhmän laskelmaan kotihoidontuen muutoksen vaikutuksista - TEM 33/2016)
Huom! Hallituksen mallin mukainen perhevapaauudistus heikentää arvioiden mukaan työllisyyttä 5000 työllisellä, joten kokoomuksen esityksen nettovaikutus pidemmällä aikavälillä on +8000 työllistä hallitukseen verrattuna.
Varhaiskasvatusmaksujen alennus (+2500)
Alennetaan edelleen 50 miljoonalla eurolla varhaiskasvatusmaksuja. Alennuksen myötä varhaiskasvatusmaksu nousisi nykyistä vähemmän vanhemman työllistyessä. Tämä kannustaisi pienten lasten vanhempia työntekoon. Lisäksi lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen todennäköisesti lisääntyisi. Sillä on positiivisia vaikutuksia lasten kehitykseen.
Lähde: Eduskunnan tietopalvelu
7) Mahdollistetaan paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä (+15 000)
Kokoomus haluaa edistää aitoa ja reilua paikallista sopimista työpaikoilla. Työehtosopimukset määrittelisivät jatkossakin työsuhteen minimiehdot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikallisesti, jos työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on kunnossa. Jos yhteistä ymmärrystä ei löydy, noudatettaisiin työehtosopimusta.
Paikallisen sopimisen edistämisen yhteydessä minimiehtojen toteutumisen valvontaa tehostettaisiin ja henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla parannettaisiin lainsäädäntöuudistuksin, jotta neuvotteluasetelma olisi tasapainoinen.
Sopiminen tulee mahdollistaa myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi yritysten halukkuutta palkata rohkeammin lisää työvoimaa.
Arvioimme konservatiivisesti paikallisen sopimisen lisäävän pitkällä aikavälillä työllisyyttä noin 15 000 työllisellä. Yrittäjien arvion mukaan paikallinen sopiminen voi lisätä työllisyyttä jopa 60 000 työllisellä.
Lähde: Suomen Yrittäjät: Paikallinen sopiminen edistää kasvua ja työllisyyttä
8) Lisätään kansainvälistä rekrytointia (+10 000)
Harmaantuva Suomi ei pärjää ilman kansainvälistä rekrytointia. Tarvitaan useita uudistuksia, jotta Suomi olisi houkutteleva paikka tulla opiskelemaan, tekemään töitä, yrittämään ja perustamaan perhe.
Kokoomuksen mallissa sertifioiduille yrityksille myönnettäisiin työlupa kahdessa viikossa. Lupakäsittelyyn ja prosessien automatisointiin on varmistettava riittävät resurssit. Vastuu kokonaisuudesta on siirrettävä yksiin käsiin. Yrityksille on annettava mahdollisuus tukea työntekijää työluvan hakemisessa. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava ja siirryttävä tehokkaaseen jälkivalvontaan.
9) Kevennetään työn verotusta miljardilla eurolla (+6000)
Kokoomus esittää, että ansiotuloverotusta kevennetään tähän vuoteen verrattuna yhteensä miljardilla eurolla. Työn verotusta keventämällä parannetaan työnteon kannusteita ja tuetaan työllisyyden kasvua. Ansiotuloverotuksen kevennyksestä kerrotaan tarkemmin vaihtoehtobudjetin vero-osuudessa.
Lähde: Eduskunnan tietopalvelu