Timo Heinonen: “Nopealle, joustavalle ja muokattavalle kriisinhallintakyvylle on tarvetta”
Julkaistu:
Kansanedustaja Timo Heinosen pitämä Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe Eduskunnan keskustellessa valtioneuvoston selonteosta Sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024. (Muutokset puhuttaessa mahdollisia)
Arvoisa puhemies,
rouva ministeri,
Kriisinhallinta on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhä epävakaammassa maailmassa Suomen ja koko Euroopan yhteinen tehtävä on luoda vakautta ja ennustettavuutta.
Edistää rauhaa, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta ympärillämme.
Teemme turvallisuusyhteistyötä niiden kanssa, jotka jakavat läntiset arvomme ja tavoitteemme. Näiden arvojen edistäminen sekä lähialueillamme että kauempana on myös mitä suurimmassa määrin kansallinen etumme. Turvallisuusympäristöämme puolustetaan riippumatta valtiollisista rajoistamme.
Peräänkuulutamme mielellämme sitä, että EU on aktiivinen toimija maailmanpolitiikassa. Meidän tulee ottaa myös vastuuta siitä, että olemme valmiita toimimaan nopeasti, koordinoidusti ja tehokkaasti, kun tarve niin vaatii.
Arvoisa puhemies.
Moni suomalainen on huolestunut siitä, mitä maailmassa juuri nyt tapahtuu. Myös siitä mitä itärajallemme nyt tapahtuu. Siitä, olemmeko me suomalaiset turvassa. Ja siitä, miten me voimme omalta osaltamme vaikuttaa kriisien lientymiseen lähellä ja kauempana. Turvallisuus on tunne, joka kuuluu jokaiselle. Turvallisuus on fakta, mutta se on myös tunne.
Teimme ratkaisevan päätöksen liittyessämme puolustusliitto Naton jäseniksi. Se oli päätös, jolla haluttiin taata maamme itsenäisyys ja koskemattomuus tulevaisuudessakin. Vastaus siihen uhkaan, jonka arvaamaton itänaapurimme Venäjä aiheutti hyökkäyksellään – sodalla - Ukrainaan. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis. Nato-jäsenyytemme ei ole vähentänyt tarvetta turvallisuuden edistämiselle EU:n kautta. Turvallisuus ei ole yksilösuoritus. Se on yhteistyötä.
Arvoisa puhemies,
Suomi on tähän mennessä osallistunut EU:n taisteluosastoihin seitsemän kertaa, keskimäärin noin neljän vuoden välein. Kertaakaan taisteluosastoja ei ole vielä käytetty kriisinhallintatehtävissä. EU:ssa ei ole löydetty yhteistä näkemystä taakanjaosta tai taisteluosastojen sopivuudesta akuutteihin kriisitehtäviin.
Kokoomus pitää tärkeänä, että EU:n taisteluosaston kykyä kehitetään siten, että sillä voidaan vastata tarvittaessa aitoon tarpeeseen. Olemme peräänkuuluttaneet vaikuttavuutta ja tavoitteiden selkeää määrittelyä kriisinhallintaan osallistumisessa.
Tuemme selonteon näkemyksiä, joiden mukaan taisteluosaston käytettävyyttä tulee parantaa ja toimintaa joustavoittaa. Olemme nähneet liiankin hyvin, miten nopeasti tilanteet voivat muuttua turvallisuuspolitiikassa. Nopealle, joustavalle ja muokattavalle kriisinhallintakyvylle on tarvetta. Varautuminen on viisautta tässäkin.
Arvoisa puhemies,
Ranskan johtamassa valmiusvuorossa on mukana myös Belgia. Suomi osallistuu valmiusvuoroon Merivoimien raivaajaosastolla, jonka tehtävänä on miinojen raivaaminen taisteluosaston tukena. Suomen valmiusosaston kokonaisvahvuus on noin 30 sotilasta.
Osallistuminen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon syventää puolustusyhteistyötä keskeisten liittolais- ja kumppanimaidemme kanssa. Harjoittelu yhdessä antaa Suomelle mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää niin kriisinhallinnan kuin puolustusvoimien suorituskykyä. Kokemusta voidaan hyödyntää Naton valmiusjoukkoihin osallistuttaessa.
Suomen osallistuminen aiheuttaa noin 7,5 miljoonan euron kustannuksen. Tällä rahalla harjoitellaan koordinoimaan EU:n yhteisiä kyvykkyyksiä ja toimia. Niillä voidaan lopulta vähentää kärsimystä, liennyttää konflikteja tai estää niiden leviäminen ja pidetään samalla suomalaisten turvallisuusympäristö vakaampana. Kokoomuksen mielestä tuo raha on tällöin hyvin käytettyä.
Arvoisa puhemies,
Viime perjantaina vietimme Nobelin rauhanpalkinnon saajan, presidentti Martti Ahtisaaren hautajaisia. Maailma tunsi hänet väsymättömästä työstään rauhan eteen ja ratkaisujen löytämiseksi. Presidentti Ahtisaari totesi viisaasti Nobel-juhlapuheessaan vuonna 2008: ”Jos työskentelemme yhdessä, voimme keksiä ratkaisuja. Meidän ei ole syytä hyväksyä vallanpitäjien verukkeita. Rauha on tahdon asia.”
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg muisteli ystäväänsä Ahtisaarta ja hänen perintöään viime viikolla näin: ” Tarvitsemme enemmän Martti Ahtisaari -henkeä rauhanomaisten ratkaisujen löytämiseksi. Tämä viesti on pidettävä kirkkaana myös hänen poismenonsa jälkeen”.
Arvoisa puhemies,
Ottakaamme askel sitä kohti, että olisimme hieman enemmän presidentti Ahtisaaren kaltaisia. Kokoomus toivoo, että hänen työnsä rauhan eteen saa jatkoa.
