Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Me liityimme puolus­tus­liitto Naton jäse­neksi huhti­kuussa 2023. Päätös osal­lis­tua Naton rauhan ajan tehtä­viin vuoden sisällä liit­ty­mi­sestä on osoi­tus suhtau­tu­mi­ses­tamme jäse­nyy­teemme: olemme alusta lähtien olleet valmiita osal­lis­tu­maan vastuun­kan­toon koko liit­to­kun­nan puolus­tuk­sesta ja pelot­teesta.

Naton tunne­tuin ulot­tu­vuus on Pohjois-Atlan­tin sopi­muk­sen artikla 5, niin kutsuttu musket­ti­so­tu­ri­pe­ri­aate: kaikki yhden ja yksi kaik­kien puolesta. Hyök­käys yhtä liit­to­laista kohtaan on hyök­käys kaik­kia kohtaan. Liit­tyes­sään Naton jäsen­kesi Suomi pääsi näiden turva­ta­kui­den piiriin. Adolf Ehrn­root­hin sanoin: ”ei koskaan enää yksin.”

Jotta voimme yhdessä liit­to­lais­temme kanssa toimia krii­si­ti­lan­teessa on meidän varmis­tet­tava, että yhteis­työmme toimii saumat­to­masti myös rauhan aikana. Rauhan ajan tehtä­vissä liit­to­lai­set valmis­tau­tu­vat tuke­maan toisi­aan pelot­teen ja puolus­tuk­sen toteu­tuk­sessa koko liit­to­kun­nan alueella.

Vuonna 2024 Suomi on osal­lis­tu­massa Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin meri­voi­milla ja ilma­voi­milla. Osal­lis­tu­malla kehi­tämme omaa toimin­ta­pro­fii­lia Natossa. Osal­lis­tu­mi­nen edis­tää myös maamme Nato-inte­graa­tiota, Suomen jouk­ko­jen osaa­mista ja siten myös puolus­tus­ky­kyämme. 

Ilma­voi­mien osalta Suomi osal­lis­tuu ilma­puo­lus­tuk­sen toimin­taan Roma­niassa, Bulga­riassa ja Mustal­la­me­rellä. Ilma­puo­lus­tuk­sen tavoit­teena on turvata liiton ilma­tila. Tämä tapah­tuu jatku­valla läsnä­ololla, valvon­nalla, läsnä­ololla ja tarvit­taessa myös voiman käytöllä. Sillä osoi­tamme, että Nato on valmis - 24 tuntia vuoro­kau­dessa, 365 päivää vuodessa –reagoi­maan nopeasti mahdol­li­siin ilma­ti­lan louk­kauk­siin. 

Meri­voi­mien osalta Suomi osal­lis­tuu Naton pysy­vän miina­tor­jun­tao­sas­ton toimin­taan Itäme­rellä. Olemme johdon­mu­kai­sesti koros­ta­neet Nato-jäse­nyy­temme lisää­vän Itäme­ren alueen vakautta. Osal­lis­tu­mi­semme edis­tää konkreet­ti­sesti lähia­lu­eemme turval­li­suutta. 

Päätös osal­lis­tua on ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesti merkit­tävä. Päätös vaikut­taa Suomen kansain­vä­liin suhtei­siin ja kump­pa­nuuk­siin. Se on viesti sekä liit­to­lai­sil­lemme että Naton ulko­puo­lella oleville maille, että olemme aktii­vi­nen liit­to­lai­nen, joka osal­lis­tuu täysi­mää­räi­sesti Naton kaik­keen toimin­taan ja sitou­tuu liit­to­kun­nan katta­vaan pelot­tee­seen ja yhtei­seen puolus­tuk­seen.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä puol­taa halli­tuk­sen selon­te­koa Suomen osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan tehtä­viin. Suomen viesti on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Osal­lis­tu­mi­nen rauhan ajan tehtä­viin on vain pieni osa suurem­paa koko­nai­suutta. Washing­to­nin huip­pu­ko­kous häämöt­tää kevään jälkeen. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puolesta nostan esille kolme asiaa: 

Ensiksi, alle­vii­vaamme Naton yhte­näi­syyttä. Ilman yhte­näi­syyttä ei ole uskot­ta­vuutta. Liit­to­lais­ten on yhdessä ajet­tava pelot­teen ja puolus­tuk­sen vahvis­ta­mista. Avoin­ten ovien peri­aate on perus­ta­van­laa­tui­nen osa Naton uskot­ta­vuutta. Sveri­ges plats är i Nato. Sveri­ges medlems­kap i Nato bidrar till Finlands, Nordens och hela Natos säker­het.

Toiseksi, tukemme Ukrai­naa. Suhtau­dumme myön­tei­sesti Ukrai­nan Nato-jäse­nyy­teen. Suomelle on tärkeää, että liit­to­lai­set jatka­vat pitkä­jän­teistä mate­ri­aali- ja rahal­lista tukea Ukrai­nalle. Tämän mahdol­lis­ta­mi­seksi on panos­tet­tava puolus­tus­teol­li­suu­teen. 

Kolman­neksi, Nato-maiden on nosta­tet­tava puolus­tus­me­noja Naton toivo­malle tasolle. Vuodelle 2024 Suomen ennus­te­tusta brut­to­kan­san­tuot­teesta puolus­tus­me­no­jen osuus on 2,3 prosent­tia. Suomella pitää olla konkreet­ti­nen suun­ni­telma siitä, miten puolus­tus­me­not pide­tään pitkä­jän­tei­sesti riit­tä­vällä tasolla. Kannus­tamme liit­to­lai­sia saavut­ta­maan kysei­sen tavoit­teen.  

Nato on demo­kraat­tis­ten, saman­mie­lis­ten maiden turval­li­suusyh­teisö. On ensi­si­jai­sen tärkeää, että suhtau­dumme Nato-jäse­nyy­teemme kunnian­hi­moi­sesti ja määrä­tie­toi­sesti. Osal­lis­tu­mi­nen Naton rauhan ajan valmius­teh­tä­viin on tärkeä osa Nato-jäse­nyyt­tämme. Toinen ulot­tu­vuus on Naton läsnä­olon edis­tä­mi­nen Suomessa. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tukee halli­tusta Suomen Nato-jäse­nyy­den kehit­tä­mi­sessä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa