Kun käsit­te­limme edel­li­sen kerran tässä salissa sisäi­sen turval­li­suu­den selon­te­koa viime syys­kuussa, maailma näytti kovin erilai­selta. Venä­jän raaka­lais­mai­nen hyök­käys Ukrai­naan on muut­ta­nut Euroo­pan turval­li­suus­jär­jes­tystä pysy­västi. Uusi todel­li­suus on epävarma. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan sota Euroo­passa jatkuu. Yllä­tyk­siin on syytä varau­tua ja pitää huolta Suomen turval­li­suu­desta kaikin tavoin.

On tärkeää ymmär­tää, että se, mitä tapah­tuu rajo­jemme ulko­puo­lella, heijas­tuu monella tavalla sisäi­seen turval­li­suu­teen. Pako­lai­suus, infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­nen sekä erilai­set kyber- ja hybri­diu­hat ovat esimerk­kejä asioista, joissa sisäi­nen ja ulkoi­nen turval­li­suus kietou­tu­vat yhteen. Kyse on koko­nais­tur­val­li­suu­desta. Tämä on huomat­tava Suomen sisäistä turval­li­suutta kehi­tet­täessä.

Ukrai­nasta on YK:n arvion mukaan lähte­nyt jo vajaat 3 miljoo­naa ihmistä. Kokoo­mus katsoo, että sodan jaloista pake­ne­via on autet­tava. Suomi on valmis kanta­maan tässä merkit­tä­vää­kin vastuuta. Kokoo­mus pitää hyvänä EU:n tasolla päätet­tyä menet­te­lyä, joka tarjoaa ukrai­na­lai­sille myös auto­maat­ti­sen oikeu­den tehdä työtä ja opis­kella EU-alueella.

Suomen on ensi­si­jai­sen tärkeää varau­tua erilais­ten kyber- ja hybri­diuh­kien torjun­taan. Lain­sää­dän­töön ei saa jättää turval­li­suutta vaaran­ta­via aukkoja. Kansal­li­nen turval­li­suus on yhteen­so­vi­tet­tava perus- ja ihmi­soi­keuk­sien kanssa – turval­li­suus aina etusi­jalle aset­taen. Viime halli­tus­kau­della yhteen­so­vit­ta­mista tehtiin usei­den lakien osalta erilais­ten hybri­diuh­kien torju­mi­seksi. Tiedus­te­lu­lait, alue­val­von­ta­laki, ulko­maa­lais­ten maan­han­kin­nan sekä kaksois­kan­sa­lais­ten virka­kel­poi­suu­den rajoit­ta­mi­nen ovat hyviä esimerk­kejä, miten turval­li­suutta edis­te­tään oikeus­val­tion peri­aat­teita noudat­taen.

Työtä pitää määrä­tie­toi­sesti jatkaa. Tällä hetkellä emme ole riit­tä­vällä tavalla varau­tu­neet lain­sää­dän­nös­sämme esimer­kiksi viime vuonna Puolan rajalla nähtyyn, siir­to­lais­vir­to­jen avulla tehtyyn hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen. Kyseessä oli viha­mie­li­sen valtion orga­ni­soitu toiminta naapu­ri­aan kohtaan. Kokoo­mus edel­lyt­tää, että lait sääde­tään viipy­mättä toimi­viksi. Eilen saadut ilmoi­tuk­set valmius­lain pika­uu­dis­tuk­sesta ja raja­me­net­te­lyn käyt­töön­o­ton valmis­te­lun aloit­ta­mi­sesta ovat myön­tei­siä. Odotamme kuiten­kin edel­leen selkeää toimek­sian­toa toimi­val­ta­sään­nök­sen valmis­te­lusta, jolla rajat ylit­tävä turva­pai­kan­haku voidaan keskeyt­tää määrä­ajaksi hybri­di­vai­kut­ta­mis­ti­lan­teessa, kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­tuessa.

Nyt viimeis­tään on aika herätä varmis­ta­maan turval­li­suus­vi­ran­omai­sille riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det. Ammat­ti­lai­semme polii­sissa, raja­var­tio­lai­tok­sessa, tullissa, hätä­kes­kuk­sissa ja pelas­tus­lai­tok­sissa teke­vät päivit­täin mittaa­mat­to­man arvo­kasta työtä suoma­lais­ten turval­li­suu­den eteen. Vali­tet­ta­van ilmei­seksi on käynyt, ettei­vät nykyi­set resurs­sit ole riit­tä­viä.

Tilanne on hälyt­tävä esimer­kiksi polii­sissa. Alku­vuo­desta tehdyn riip­pu­mat­to­man selvi­tyk­sen mukaan polii­silla on 90 miljoo­nan euron vaje suhteessa halli­tuk­sen kehys­pää­tök­seen. Täytyy muis­taa, että nykyi­sessä sodan­käyn­nissä uhka voi pahim­mil­laan syntyä rajo­jen sisällä, kuten kävi esimer­kiksi Krimin valtauk­sessa vuonna 2014, kun pienet vihreät miehet eli Venä­jän erikois­jou­kot ilmes­tyi­vät kaduille ja stra­te­gi­sesti tärkei­siin kohtei­siin. Poliisi on tuossa tilan­teessa ensim­mäi­senä torju­massa hyök­kää­jiä. Tähän on oltava riit­tä­vät resurs­sit. Kokoo­mus edel­lyt­tää, että halli­tus ottaa nämä huolet vaka­vasti ja korjaa ensi kuun kehys­rii­hessä turval­li­suus­vi­ran­omais­ten ja myös oikeus­vi­ran­omais­ten resurs­sit riit­tä­välle tasolle.

Kokoo­mus on erit­täin huoles­tu­nut nuori­so­ri­kol­li­suu­desta ja katu­jen­gien vahvis­tu­mi­sesta Suomessa. On löydet­tävä pehmeät ja kovat keinot kehi­tyk­sen katkai­se­mi­seksi eten­kin, kun tuoreen tutki­mus­ten mukaan alai­käis­ten nuor­ten teke­mät väki­val­ta­ri­kok­set ovat lisään­ty­neet. Kyseistä asiaa hiljat­tain selvit­tä­nyt, johta­mani työryhmä kuuli lukui­sia asian­tun­ti­joita Suomesta ja ulko­mailta. Kuule­mis­ten pohjalta Kokoo­mus esitti kuukausi sitten laajan toimen­pi­deoh­jel­man jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi. Esit­tä­mämme toimet ovat edel­leen halli­tuk­sen vapaasti käytet­tä­vissä.

Vaikeana aikana on erityi­sen tärkeää, että ulkoi­sen turval­li­suu­den sisäi­sistä teki­jöistä pide­tään hyvää huolta. Euroo­pan muut­tu­nut turval­li­suus­ti­lanne ei ole vähen­tä­nyt, vaan päin­vas­toin lisän­nyt sisäi­sen turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­sen tärkeyttä. Kokoo­mus edel­lyt­tää, että halli­tus ryhtyy välit­tö­mästi määrä­tie­toi­siin toimiin Suomen koko­nais­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­seksi. Kokoo­mus on työssä täysillä mukana.

Valtio­neu­vos­ton selon­teko sisäi­sestä turval­li­suu­desta, kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro, kansan­edus­taja Kari Tolva­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa