Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10.

Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät,

Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen.

Talou­den ja työl­li­syy­den kasvu voi raken­tua vain työl­lis­tä­vien yritys­ten ja rohkei­den yrit­tä­jien varaan. Tänään olemme täällä yhdessä juhlis­ta­massa teitä ja teidän työtänne.

Olen ollut kansan­edus­ta­jana reilut 20 vuotta. Näiden vuosien aikana olen usein tuskas­tu­nut siihen, ettei yrit­tä­jyy­den edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi ole tehty tarvit­ta­via uudis­tuk­sia. Olemme vierestä katso­neet, kun muut Pohjois­maat ovat uudis­ta­neet työmark­ki­noi­taan tavalla, jolla on mahdol­lis­tettu yrityk­sille kasvua ja menes­tystä sekä kykyä työl­lis­tää.

Vuosien jälkeen tuntuu hyvältä todeta, että viimein näitä uudis­tuk­sia tehdään myös Suomessa.

Arvoi­sat kuuli­jat,

Uudis­tus­ten teke­mi­nen on paitsi oikein, myös vält­tä­mä­töntä.

Toimin­taym­pä­ris­töä pitää kehit­tää paitsi yrit­tä­jyy­den edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi, myös siksi, että Suomen talou­del­li­nen tilanne tarvit­see kasvua kipeäm­min kuin koskaan.

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tusta yhdis­tää yhtei­sesti jaettu tilan­ne­kuva Suomen talou­desta. Se kuva ei ole kovin mairit­te­leva.

Brut­to­kan­san­tuot­teemme ei ole kasva­nut 15 vuoteen. Tuot­ta­vuus polkee paikal­laan. Valtion velka kasvaa vaaral­lista vauh­tia.

Hyvät ystä­vät,

Katto vuotaa ja sitä on nyt korjat­tava sateessa.

Orpon halli­tus sopi työnsä aloit­taes­saan kuuden miljar­din euron sopeu­tuk­sesta julki­seen talou­teen. Viime keväänä sovit­tiin puoles­taan vielä kolmen miljar­din euron lisä­so­peu­tuk­sesta. Vastaa­via toimia on viimeksi joutu­nut teke­mään Ahon halli­tus.

On rehel­listä todeta, että näitä kevään lisä­so­peu­tus­toi­mia, kuten arvon­li­sä­ve­ron korot­ta­mista tai koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kiris­tä­mistä, ei olisi yksi­kään halli­tus tehnyt, jos ei olisi ollut aivan pakko. Vastuu­tonta olisi ollut jättää teke­mättä.

Hyvät yrit­tä­jät

Hyvin­vointi syntyy työstä ja yrit­tä­mi­sestä.

Yksi­ny­rit­tä­jien määrä on kasva­nut tuntu­vasti 2000-luvulla, mikä on luon­nol­li­sesti hieno asia. Sen sijaan dramaat­tista on muutos työnan­ta­jay­ri­tys­ten määrässä, joka on ollut laskusuun­tai­nen viimei­sen kymme­nen vuoden ajan.

Tiedämme, että suurin työl­lis­tä­mis­po­ten­ti­aali yksi­tyi­sellä puolella on juuri
pk-yrityk­sissä. Tämän vuoksi halli­tus toteut­taa juuri sellai­sia uudis­tuk­sia, joilla työl­lis­tä­mi­sen kynnystä alen­ne­taan.

Hyvät kuuli­jat,

Jo pitkään työmark­ki­na­uu­dis­tuk­set ovat olleet kauniita sanoja polii­tik­ko­jen puheissa. Ensim­mäistä kertaa teot eivät ole jääneet vain puhei­den tasolle.

Halli­tuk­sen ensim­mäi­nen iso työmark­ki­na­uu­dis­tus oli työrau­han vahvis­ta­mi­nen. Suomi on ollut verra­ten lakko­herkkä maa, joka on vaikut­ta­nut siihen, millai­sena inves­toin­tiym­pä­ris­tönä maamme on nähty.

Viime keväänä näimme mitta­vat poliit­ti­set lakot, joilla vastus­tet­tiin halli­tuk­sen työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ja aiheu­tet­tiin massii­vi­set vahin­got yrityk­sil­lemme. Vastaa­vasti työeh­to­so­pi­mus­kier­ros­ten yhtey­dessä olemme tottu­neet näke­mään tuki­lak­koja, jotka ovat usein olleet jopa monin­ker­tai­sia itse työrii­taan verrat­tuna.

Työrau­haa sään­te­levä lain­sää­dän­tömme oli pysy­nyt lähes muut­tu­mat­to­mana vuodesta 1946 lähtien. Nyt tilanne on toinen. Uusi työrau­ha­laki astui voimaan kulu­van vuoden touko­kuussa.

Jatkossa poliit­ti­nen lakko saa kestää enin­tään 24 tuntia kerral­laan yhtä asiaa kohden eikä sitä saa tois­taa ennen kuin vuosi on kulu­nut edel­li­sestä kerrasta. Jatkossa tuki­la­koilta edel­ly­te­tään suhteel­li­suutta.

Kohtuut­to­muu­delle on nyt laitettu stoppi.

Arvoisa yrit­tä­jät

Suomi on vien­ti­ve­toi­nen maa. Brut­to­kan­san­tuot­tees­tamme yli 40 prosent­tia koos­tuu vien­nistä. Vien­tiy­ri­tyk­set muodos­ta­vat myös pitkiä alihan­kin­ta­ket­juja, mikä tuot­taa tilauk­sia lukui­sille pk-yrityk­sille ympäri maata.

Siksi Suomen on tärkeä pitää huolta kustan­nus­kil­pai­lu­ky­vys­tään.

Muissa Pohjois­maissa kilpai­lu­ky­vystä on huoleh­dittu sillä, että palkan­ko­ro­tus­ten taso koor­di­noi­daan työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sopi­muk­sin käytän­nössä siten, ettei­vät ne ylitä vien­tia­lo­jen linjaa. Suomel­le­kin paras vaih­toehto olisi ollut, jos asiasta olisi päästy työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kesken sopi­muk­seen. Kuten te hyvin tiedätte, SAK lähti neuvot­te­lu­pöy­dästä eikä ole palan­nut, muiden palkan­saa­jien pyyn­nöistä huoli­matta.

Vien­nin kilpai­lu­ky­vyn ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­poh­jan turvaa­mi­seksi halli­tus nyt vahvis­taa valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan selkä­no­jaa puolus­taa kilpai­lu­ky­vyn turvaa­via palkan­ko­ro­tuk­sia.

Jatkos­sa­kin palkan­ko­ro­tuk­sista ja muista työeh­doista saa sopia niin tes-pöydissä kuin työpai­koil­la­kin. Sopi­mis­va­pautta ei rajoi­teta miltään osin.

Koska edus­kun­nassa vasem­misto-oppo­si­tiossa on toisi­naan ollut huono kuulo, tois­tan: Sopi­mis­va­pautta ei rajoi­teta miltään osin.

Sen sijaan haluamme turvata, että tes-riito­jen edetessä valta­kun­nan­so­vit­te­li­jalle hän myös huomioi aina Suomen kilpai­lu­ky­vyn sovin­toeh­do­tuk­sis­saan.

Palkan­mak­su­ky­kyä on vain, jos suoma­lai­nen vienti vetää.

Te, arvoi­sat yrit­tä­jät,

tiedätte, että yksi­kään yritys ei palk­kaa ketään vain lomaut­taak­seen tai irti­sa­noak­seen. Joskus kipeät toimet ovat vält­tä­mät­tö­miä, jotta yrityk­sen ja muiden työpaik­ko­jen jatko voidaan turvata.

Tämän vuoksi halli­tus madal­taa henki­lö­pe­rus­teista irti­sa­no­mis­kyn­nystä, joka on nykyi­sel­lään Suomessa varsin korkea. Pienem­pi­kin yritys uskal­taa rekry­toida rohkeam­min, kun tietää, että virhe­rek­ry­toin­nit kyetään tarvit­taessa korjaa­maan.

Helpo­tamme määrä­ai­kais­ten työso­pi­mus­ten teke­mistä enin­tään vuodeksi, jotta yhä useampi ihmi­nen saa jalkansa työmark­ki­noi­den oven väliin.

Ensi kuussa annamme edus­kun­nalle esityk­sen yhteis­toi­min­ta­lain uudis­ta­mi­sesta. Byro­kra­tian keven­tä­mi­seksi lain sovel­ta­mi­sala noste­taan 20 työn­te­ki­jästä
50 työn­te­ki­jään. Muutos­neu­vot­te­lui­den neuvot­te­lua­jat puoli­te­taan.

Näiden lisäksi lomau­tusil­moi­tusai­kaa lyhen­ne­tään puoleen, ja takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus pois­te­taan alle 50 työn­te­ki­jän yrityk­siltä.

Vain dynaa­mi­set työmark­ki­nat ovat toimi­vat työmark­ki­nat.

Hyvät kuuli­jat,

Suomi tarvit­see jokai­sen kynnelle kyke­ne­vän mukaan talkoi­siin, joilla talon vuotava katto korja­taan.

Halli­tuk­sen keskei­sin työl­li­syyttä paran­tava uudis­tus liit­tyi työn­teon kannus­tei­siin. Työt­tö­myys­tur­van uudis­tuk­sella, kuten porras­tuk­sella ja työs­sä­oloeh­don piden­tä­mi­sellä, työn teke­mi­sestä tehdään aina kannat­ta­vam­paa joute­no­loon nähden.

Tällä palvel­laan myös työnan­ta­jia, jotta osaa­vaa työvoi­maa on riit­tä­västi tarjolla sinne, missä teki­jöitä tarvi­taan.

Tiedämme, että koti­mai­nen työvoima ei kuiten­kaan tule riit­tä­mään. Panos­tamme siihen, että kun yrityk­sissä tarvi­taan kansain­vä­li­siä työn­te­ki­jöitä, heitä on mahdol­lista rekry­toida nopeasti ja luotet­ta­vasti.

Olemme resur­soi­neet erityi­sesti työlu­pien käsit­te­lyä: työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­van on saanut keski­mää­rin tänä vuonna 27 vuoro­kau­dessa, kun siihen viime vuonna meni keski­mää­rin jopa 73 vuoro­kautta.

Kohden­namme kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin tukea erityi­sesti neljään kohde­maa­han – Inti­aan, Viet­na­miin, Filip­pii­neille ja Brasi­li­aan – joiden kanssa laadi­taan valtio­ta­son sopi­muk­set.

Vahvis­tamme Suomen houkut­te­le­vuutta erityi­sesti nuor­ten osaa­jien keskuu­dessa myön­tä­mällä Suomessa ylem­män korkea­kou­lu­tut­kin­non suorit­ta­neelle ulko­maa­lai­selle pysy­vän oles­ke­lu­lu­van Suomeen kieli­tai­tonsa toden­net­tu­aan.

Arvoi­sat yrit­tä­jät,

Kasvun luomi­nen vaatii päät­tä­väi­syyttä ja toimia.

Tiedän, että joukos­sanne on monia, joilla yrityk­sen jatku­mi­nen oli hius­kar­van varassa 1990-luvun lamassa, mutta selvi­sitte siitä ja olette sittem­min laajen­ta­neet yritys­tänne merkit­tä­västi.

Joukos­sanne on niitä, jotka ovat koke­neet petty­myk­sen konkurs­sin muodossa, mutta nous­seet rohkeasti ja määrä­tie­toi­sesti kohti uutta yrit­tä­mistä, yritystä ja onnis­tu­mi­sia.

Tiedän joukos­sanne olevan myös niitä, joiden liike­toi­min­taan korona ja Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa on vaikut­ta­nut merkit­tä­västi, mutta jonka aiheut­ta­maan muutok­seen olette kyen­neet sopeu­tu­maan.

Ja myös niitä, joille inflaa­tion ja korko­jen nousun vaiku­tus on näky­nyt asiak­kai­den osto­voi­man heiken­ty­mi­senä, mutta josta selviä­mi­seksi olette kyen­neet otta­maan käyt­töön tehok­kaam­pia toimin­ta­ta­poja ja uutta liike­toi­min­taa.

Koko työuransa yrit­tä­jänä tehneillä vanhem­mil­lani oli tapana sanoa, että on kaupan teki­jöitä ja kaupan pitä­jiä. Kaupan tekijä on yrit­täjä, joka reagoi muutok­siin nopeasti, on aikaansa edellä ja uudis­taa liike­toi­min­taansa olosuh­tei­den muut­tuessa.

Halli­tus kyke­nee parhaim­mil­laan luomaan sellai­sen toimin­taym­pä­ris­tön, jossa Suomessa kannat­taa yrit­tää, inves­toida ja kasvaa. Työpai­kat luotte kuiten­kin te yrit­tä­jät, emme me poliit­ti­set päät­tä­jät.

Hyvä yrit­tä­jä­väki,

Menneinä vuosina ja vuosi­kym­me­ninä on jätetty teke­mättä liian paljon.

Aiem­min halli­tuk­set ovat uskal­ta­neet uudis­taa työlain­sää­dän­töä vain, mikäli työmark­ki­na­jär­jes­töt – ay-liitot ja työnan­ta­ja­lii­tot – ovat löytä­neet tästä yhtei­sym­mär­ryk­sen. Histo­ria on osoit­ta­nut, että sitä on hankala löytää.

Tämä halli­tus on anta­nut kaikille työmark­ki­naos­a­puo­lille mahdol­li­suu­den osal­lis­tua lain­val­mis­te­luun. Kenel­le­kään ei kuiten­kaan ole annettu veto-oikeutta.

Kun valta ja vastuu on kansalta vaaleissa saatu, on velvol­li­suus käyt­tää sitä isän­maata raken­ta­valla tavalla.

Vuosi­kym­men­ten ajan paikal­li­nen sopi­mi­nen on ollut mahdol­lista vain niissä yrityk­sissä, jotka kuulu­vat työeh­to­so­pi­muk­sen solmi­nee­seen työnan­ta­ja­liit­toon. Toinen edel­ly­tys on ollut käytän­nössä se, että työn­te­ki­jät ovat valin­neet itsel­leen luot­ta­mus­mie­hen.

Halli­tus antoi syys­kuussa – valta­kun­nal­li­sena yrit­tä­jän päivänä 5.9. – edus­kun­nalle esityk­sen paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­sesta kaik­kien yritys­ten käyt­töön. Jatkossa lähes 60 000 yritystä pääsee yhtä laajo­jen paikal­li­sen sopi­mi­sen mahdol­li­suuk­sien piiriin, joissa työan­ta­ja­liit­toon kuulu­vat yrityk­set ovat.

Kyse on myös oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Tähän asti järjes­täy­ty­mät­tö­mille yrityk­sille on yleis­si­to­vuu­den kautta tullut vain velvoit­teet, nyt tule­vat myös oikeu­det.

Hyvät yrit­tä­jät,

Paikal­li­sen sopi­mi­sen ulot­ta­mi­nen järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin on ollut vuosi­kym­me­niä yrit­tä­jien ja yrit­tä­jä­jär­jes­tö­jen hartain toive.

Arvoi­sat yrit­tä­jät, Nyt se toive on täytetty.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa