Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

kuva henkilöstä tietokoneen ääressä
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Työ / Työvoima liik­keelle – Kokoo­muk­sen 15 keinoa työvoi­ma­pu­lan helpot­ta­mi­seksi

Työvoima liik­keelle – Kokoo­muk­sen 15 keinoa työvoi­ma­pu­lan helpot­ta­mi­seksi

Julkaistu:

Suomessa on käyn­nissä talou­den kasvu­py­räh­dys. Koro­nan jälkei­sessä noususuh­dan­teessa Suomen talou­den raken­teel­li­set ongel­mat tule­vat esiin.

Työ- ja elin­kei­no­toi­mis­toissa ja kunta­ko­kei­luissa oli kesä­kuun lopussa yhteensä 316 200 työtöntä työn­ha­ki­jaa. Samaan aikaa oli avoinna 145 300 työpaik­kaa (TEM Työl­li­syys­kat­saus kesä­kuu 2021). Suomessa on laaja työvoi­man kohtaanto-ongelma, jossa työ ei löydä teki­jäänsä, eikä tekijä työtä. Kestä­vään talous­kas­vuun kiinni pääse­mi­sen ja julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sen kannalta työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä.

Mikäli osaa­vaa työvoi­maa ei ole riit­tä­västi tarjolla, jäävät kasvu­kau­den inves­toin­nit toteut­ta­matta. Suomen talous­kasvu on noususuh­dan­teesta huoli­matta Euroo­pan komis­sion mukaan EU-maiden heikointa. Jos inves­toin­nit jäävät toteu­tu­matta, jää kasvu­py­räh­dys lyhyeksi.

Ilman uusia merkit­tä­viä päätök­siä halli­tuk­sen talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kan tavoite jää toteu­tu­matta. Tähän mennessä halli­tuk­sen päätös­ten vaiku­tus jää vain -2 - +403 miljoo­naan euroon, kun tavoite oli 2000 miljoo­naa. Silti halli­tus aikoo loppu­vaa­li­kau­den aikana tehdä päätök­siä ainoas­taan 110 miljoo­nan euron vaiku­tus­ten edestä. Halli­tus sysää koko talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kan työn seuraa­vien halli­tus­ten harteille.

Kokoo­mus esit­tää 15 keinoa kohtaanto-ongel­man ratkai­se­mi­seksi. Osa toimista on nopeasti toteu­tet­ta­vissa, jotka helpot­ta­vat kasva­vaa työvoi­ma­pu­laa nopeasti. Osa ratkai­suista on raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, joiden vaiku­tuk­set näky­vät pidem­mällä aika­vä­lillä. Käyn­nis­tä­mällä uudis­tuk­set nyt tuetaan suun­nit­teilla olevia inves­toin­teja, tuetaan talou­den palau­tu­mista koro­na­kuo­pasta ja vahvis­te­taan Suomen talou­den pitkän aika­vä­lin vaati­ma­tonta kasvu­po­ten­ti­aa­lia.

Osaa­mista kehit­tä­mällä uusia mahdol­li­suuk­sia lähtö­koh­dista riip­pu­matta

  • Vahvis­te­taan työelä­mä­läh­töistä opis­ke­lua. Kannus­te­taan työnan­ta­jia hyödyn­tä­mään koulu­tus­so­pi­musta, joka on jous­tava tapa järjes­tää työelä­mässä oppi­mista. Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sesta on myös tehtävä työnan­ta­jille houkut­te­leva koulu­tuk­sen järjes­tä­mis­muoto.
  • Resurs­seja on lisät­tävä nopeasti korkea­kou­lu­jen muunto- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­siin. Opin­to­si­säll­löt tulee suun­ni­tella yhdessä yritys­ten ja elin­kei­noe­lä­män kanssa, jotta kriit­ti­set osaa­mis­tar­peet tule­vat huomioi­duksi. Nopeat muunto- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­set ovat tutkin­toon johta­vaan koulu­tuk­seen verrat­tuna nopeampi tapa saada kohden­ne­tusti tarvit­ta­vaa osaa­mista ripeästi työmark­ki­noille.
  • Akuut­tiin työvoi­ma­pu­laan voidaan vastata järjes­tä­mällä työvoi­ma­kou­lu­tuk­sena yritys­ten tarpeista lähte­viä lyhyitä kohden­net­tuja koulu­tuk­sia henki­löille, joilla ei vielä ole olemassa työpaik­kaa. Nopean räätä­löi­dyn koulu­tuk­sen tavoit­teena on antaa riit­tä­vät valmiu­det aloit­taa työs­ken­tely halu­tulla tarvea­lalla.

Jous­ta­vat työmark­ki­nat ja palve­lut työn­te­ki­jän turvana

  • Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa aidon ja reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen kaikilla työpai­koilla. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muista asioista voidaan sopia työpai­koilla, kun työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta. Paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­nen paran­taa työmark­ki­noi­den tehok­kuutta ja kasvat­taa tuot­ta­vuutta. Paikal­li­sen sopi­mi­sen on tutki­muk­sissa todettu olevan yhtey­dessä ansio­ta­son nousuun.
  • Aina työ ei löydä teki­jäänsä tai tekijä työtä tai ongel­mana on katvea­lu­eet osaa­mi­sessa. Yksi­löl­li­nen ja riit­tä­västi resur­soi­dut työvoi­ma­pal­ve­lut ovat työmark­ki­noi­den refor­moi­mi­sen edel­ly­tys halli­tuk­sen aktii­vi­mal­lin toimeen­pa­nossa. Jokai­sen tarina ja tuen tarve on ainut­laa­tui­nen. Siksi toimi­vat ratkai­sut synty­vät yksi­lö­ta­solla.

Työn vastaa­not­ta­mi­sesta kannat­ta­vaa

  • Työt­tö­myys­tu­kien ja yritys­tu­kien korona-ajan poik­keuk­sista on irtaan­nut­tava heti, kun se on mahdol­lista. Nousu­kau­delle ulot­tu­vat tukien koro­tuk­set rajoit­ta­vat työvoi­man saan­tia ja jarrut­ta­vat inves­toin­teja. Pitkit­ty­vät työt­tö­myys­jak­sot heiken­tä­vät erityi­sesti nuor­ten ja mata­la­palkka-aloilla työs­ken­te­le­vien tuloja.
  • Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva. Turvan paran­ta­mi­nen työt­tö­myys­jak­son alusta paran­taa työn­te­ki­jän muutos­tur­vaa. Se pehmen­tää laskua työt­tö­myys­jak­solle ja helpot­taa siir­ty­mistä uusiin haas­tei­siin. Korkean työt­tö­myys­tur­van vasti­neeksi työn­ha­ki­jalta tulee voida edel­lyt­tää aktii­vi­suutta työn­haussa ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sessä.
  • Tuki­jär­jes­tel­män kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen täytyy ripeästi saada käyn­tiin. Toimeen­tu­lo­tuen maltil­li­nen omavas­tuu tulee palaut­taa ja tarkis­taa tuen taso. Ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Siksi kokoo­mus esit­tää ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­sen jäädyt­tä­mistä. Muutok­sella tavoi­tel­laan kannus­ti­non­gel­man helpot­ta­mista. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jolla puret­tai­siin kannus­tin­louk­kuja.
  • Työn vero­tuk­sen ja kireän vero­progres­sion keven­tä­mi­nen paran­taa työn­teon kannat­ta­vuutta. Kireä työn vero­tus on Suomen vero­jär­jes­tel­män suurim­pia heik­kouk­sia. Monesti työn­te­ki­jän kannat­taa valita kireän progres­sion vuoksi vapaa-aika lisä­työn teke­mi­sen sijaan.
  • Noste­taan opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla. Uudis­tus lisäisi nopeasti opis­ke­li­joi­den työn tarjon­taa. Opis­ke­li­jan ei tiuk­ko­jen tulo­ra­jo­jen vuoksi usein ole kannat­ta­vaa ottaa tarjot­tua ja muuten hyödyl­listä työtä vastaan, kun palkka leik­kaa opin­to­tu­kea suoraan.

Kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjelma

  • Usein tarvit­ta­vaa osaa­mista ei yksin­ker­tai­sesti maan sisältä löydy. Turva­taan riit­tä­vät resurs­sit oles­ke­lu­lu­pien ripe­ään käsit­te­lyyn ja päätös­pro­ses­sin auto­ma­ti­soin­tiin. Kolmen minis­te­riön alle hajau­tu­nut työlu­pa­pro­sessi on koot­tava yksiin käsiin yhteen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin viras­toon.
  • Nopean työvoi­man saata­vuu­den turvaa­mi­seksi serti­fioi­duille yrityk­sille tulee luoda nopea kahden viikon lupa­me­net­tely. Nopeu­te­tun lupa­pro­ses­sin piiriin pääsyn ehdoksi asetet­tai­siin tiukka omaval­vonta ja rapor­toin­ti­vel­vol­li­suus. 
  • Suomessa opis­ke­lee tuhan­sia ulko­maa­lai­sia opis­ke­li­joita, joista valmis­tut­tua jää Suomeen vain murto-osa. Valmis­tu­valle kansain­vä­li­selle opis­ke­li­jalle on myön­net­tävä auto­maat­ti­sesti pysyvä oles­ke­lu­lupa valmis­tu­mi­sen jälkeen. Lisäksi on luotava malli, jossa EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tulleet opis­ke­li­jat voivat vähen­tää vero­tuk­sessa Suomeen töihin jäädes­sään maksa­mansa luku­kausi­mak­sut.

Tutustu kokoo­muk­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­maan täältä.

Maan­käyttö, asumi­nen ja liikenne

  • Ekono­mis­tit ovat jo vuosia suosi­tel­leet asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista yhtenä tehok­kaim­pana keinona paran­taa työvoima liik­ku­vuutta. Kokoo­muk­sen mielestä asun­to­kau­pan varain­siir­to­vero tulee pois­taa riit­tä­vällä siir­ty­mä­ajalla ja kompen­soi­daan se joko säätä­mällä pitkälle ajalle jaksot­tuva, olen­nai­sesti mata­lampi vero tai vaih­toeh­toi­sesti korot­ta­malla vähem­män haital­li­sia veroja. Uudis­tuk­sen vaiku­tuk­set tulee katta­vasti selvit­tää ennen ratkai­se­via päätök­siä.
  • Kannus­te­taan kasva­via kaupun­ki­seu­tuja riit­tä­vään asun­to­tuo­tan­toon hyödyn­tä­mällä Asun­to­ra­has­ton varoja kasvua tuke­vien miljar­di­luo­kan liiken­nein­fra­struk­tuu­ri­hank­kei­den toteut­ta­mi­seen. Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta on suosi­tel­lut rahas­ton varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Asun­to­ra­has­ton varoja käyt­tä­mällä voitai­siin purkaa asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pullon­kau­loja.

Euroo­pan komis­sio, Summer 2021 Econo­mic Forecast: Reope­ning fuels reco­very https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-performance-and-forecasts/economic-forecasts/summer-2021-economic-forecast_fi

Valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­rasto, Finans­si­po­li­tii­kan valvon­nan arvio julki­sen talou­den hoidosta 18.6.2021 https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/06/VTV-Finanssipolitiikan-valvonnan-arvio-julkisen-talouden-hoidosta-kevat-2021.pdf

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

23.3.2023

Paula Risi­kon blogi: Senio­ri­kan­sa­lai­sille parem­mat kannus­ti­met työssä jatka­mi­seen ja jaksa­mi­seen

Vaali­to­reilla yksi eniten puhut­tava aihe on arvos­tus senio­ri­kan­sa­lai­sia kohtaan. Puhu­taan jopa ikära­sis­mista niin työelä­mässä kuin palve­lu­jen­kin suhteen.

16.3.2023

Nyt on oikea aika työn­teon kunnian­pa­lau­tuk­selle

Edel­tä­vät suku­pol­vet ovat työl­lään raken­ta­neet Suomesta sivis­ty­neen, hyvin­voi­van ja vauraan yhteis­kun­nan. Meillä on velvol­li­suus pitää huoli siitä, että Suomi on yhtä hyvä maa lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen. Siksi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen on seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä.

Skip to content