Ukkola: EU on arvoyhteisö
Julkaistu:
Euroopan unioni on luotu palvelemaan kansalaisiaan ja EU:ssa päätetään meidän jokaisen yhteiseen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Kokoomukselle EU-jäsenyys ei ole tekninen liitto, jossa mittaillaan jäsenyyden hyötyjä ja haittoja mittatikulla. Kokoomukselle Eurooppa on arvovalinta.
Suomella on EU:ssa juuri niin paljon vaikutusvaltaa kuin sitä halutaan ottaa. Tätä vaikutusvaltaa ei saavuteta menneen maailman karvalakkilähetystöillä tai vetämällä kulmat kurtussa joka asiassa kotiinpäin. Suomelle tärkeitä asioita ei ajeta änkyröimällä vaan niitten läpiviemiseen tarvitaan sisua ja sisältöä eikä supliikkius ole ainakaan pahitteeksi. Me kokoomuksessa haluamme vaikuttaa, emme valittaa. Kuten tässä mietinnössä sanotaan: Hyvillä argumenteilla ja tehokkaalla vaikuttamisella pienikin maa voi vaikuttaa merkittävästi EU-politiikkaan. Juuri näin! Kokoomuksen eduskuntaryhmänkin mielestä into, tieto ja taito tekevät pienestä suuren.
Talouskiriisi ja ilmastonmuutos huolettavat ihmisiä eniten juuri nyt. Näitä ongelmia ei ratkaista paikallisesti vaan vastauksia on haettava kansainvälisillä areenoilla - EU:ssa ja koko kansainvälisessä yhteisössä. Maailmantalouden avoimuus on tehnyt Suomesta yhden maailman vauraimmista maista. Olisi vaikeaa kuvitella mitä Suomi olisi ilman EU:n sisämarkkinoita - niistä on tullut Suomen talouden selkäranka.
Vapaan talouden varjopuolena myös sen heilahtelut heijastuvat vientivetoiseen Suomeen. Wall Streetin alamäki näkyy nopeasti suomalaisen teollisuustyöntekijän palkkanauhassa. Maailma on paljon pienempi paikka kuin joitakin vuosia sitten. Juuri tästä syystä meiltä tarvitaan aktiivisuutta. Suomen ajamat pankkien stressitestit ovat hyvä esimerkki tästä aloitteellisuudesta.
On hyvä, että EU-selonteon painopiste on EU-politiikan sisältötavoitteissa. Selonteko lähtee siitä, että Suomi on sitoutunut Euroopan unioniin maamme kokonaisedun vuoksi. On hyvä kirjata, että unioniin sitoutuminen on arvovalinta, vaikka se itsestään selvältä kuulostaisikin. Tärkeä arvovalinta on myös se, että Suomi haluaa olla Euroopan unionissa aktiivinen toimija, ei sivustaseuraaja.
EU on olemassa kansalaisiaan, ei sen toimielimiä tai hallintoa varten. Olemme tyytyväisiä siihen, että suuren valiokunnan mietinnössä tätä unionin kansalaisia ja demokratiaa korostava näkemystä painotetaan. Suomi tuottaa lisäarvoa unionissa juuri paremman lainsäädännön, avoimuuden, läheisyysperiaatteen ja tehokkuuden puolestapuhujana. Kansalaiset arvostavatmyös konkreettisia tavoitteita kuten unionin yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.
EU-jäsenyys näkyy suomalaisten jokapäiväisessä elämässä matalana korkotasona, vapautenamatkustaa, tehdä työtä ja opiskella Euroopassa tai vaikkapa pienempinä kännykkälaskuinalomamatkoilta. Mietinnössä painotetaan oikeutetusti kansalaisten vapaan liikkuvuuden lisäksimyös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä. Kokoomuksen mielestä vastuullisessamarkkinataloudessa kansalaisten hyvinvointi ja taloudellinen kilpailukyky kulkevat käsi kädessä.
Vaikka EU-selonteko ei kahliudu Lissabonin sopimuksen hyväksymiseen, on hyvä, että senmerkitys korostuu mietinnössä juuri kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta. Sopimuksen voimaansaattaminen kun hyödyttäisi eniten juuri yksittäistä EU-kansalaista. Kansalaisten kannalta on tärkeää korostaa Lissabonin sopimukseen sisältyvän perusoikeuskirjan merkitystä perusoikeuksien vahvistamisessa sekä EU:n mahdollisuutta liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Unionin jäsenyys on vahvistanut sekä Suomen että kansalaistemme turvallisuutta. EU syntyi rauhaprojektina ja on edelleen merkittävä vakauden tuoja. Jäsenyys Euroopan unionissa on Suomelle selkeä turvallisuuspoliittinen valinta ja olemme sitoutuneet vahvasti EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen. Euroopan unionilla on parhaat edellytykset kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan. EU ja Nato takaavat yhdessä parhaiten eurooppalaisten turvallisuuden.
Suomen EU-politiikan johdolle tarvitaan selkeästi tunnistettavat kasvot. Suomen edustautumisen - Eurooppa-neuvostossa, päämiesten epävirallisissa tapaamisissa sekä EU:n ja kolmansienmaiden huippukokouksissa - tulee olla johdonmukaista EU-politiikan johtajuuden kanssa. Perustuslakia uudistettaessa on syytä etsiä mallia, jossa näitä edustautumisen pelisääntöjä selkiytetään parlamentaarisella tavalla. Tähän ei välttämättä tarvita perustuslain muutosta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että selonteossa painotetaan Suomen EU-vaikuttamista. Ennakkovaikuttamista erityisesti komission suuntaan ei voi kylliksi korostaa. Vahva komissio, jossa jokaisella jäsenmaalla on oma jäsenensä, on pienen Suomen etu.
Eduskunnan ja valtioneuvoston tiivis yhteistoiminta on suomalaisen EU-politiikan vahvuus. Suomen EU-kantojen huolellinen valmistelu antaa linjauksille vahvan parlamentaarisen selustan. Eduskunnan kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota EU-asioiden käsittelyn oikea-aikaisuuteen.
Euroopan parlamentin vaikutusvalta on kasvanut merkittävästi. Suomalaiset europarlamentaarikot on syytä pitää tietoisina Suomen kannoista, mutta neuvomaan ei pidä ryhtyä, varsinkaan jälkikäteen. Europarlamentaarikot ajavat parlamentissa omien äänestäjiensä asiaa, eivät Suomen hallituksen. Valtioneuvoston, eduskunnaan ja suomalaisten europarlamentaarikkojen yhteistyötä on kuitenkin kaikin tavoin tiivistettävä.
Euroopassa asiat etenevät verkostoilla ja kun halutaan vaikuttaa, pienenkin on syytä etsiytyä niihin pöytiin, joissa suuret päätökset tehdään. Eurooppalaisten puolueryhmittymien merkitys on viimevuosina korostunut entisestään. Kun Suomen vaikuttamisstrategian heikoimmaksi lenkiksi ovat osoittautuneet juuri parlamenttisuhteet, tarvitaan suoria linkkejä Eurooppa-puolueiden pääkallopaikoille.
Suurin ja vaikutusvaltaisin näistä puolueryhmistä on keskusta-oikeiston EPP ja uskomme, että näin tule olemaan myös vaalien jälkeen. Kuulumalla suurten joukkoon on myös välineet suurempiin tekoihin. Meillä on juuri niin paljon vaikutusvaltaa kuin meillä on tahtoa sitä ottaa ja taitoa sitä käyttää.
