Petteri Orpo: Rasismin vastustamisessa on kyse ihmisarvon kunnioittamisesta
Julkaistu:
Suomi on aina elänyt kansainvälisyydestä. Vaurautemme perustuu ulkomaankauppaan. Sukupolvet ovat käyneet vaihto-oppilaina ja yhä useammat opiskelevat ja työskentelevät ulkomailla tai kansainvälisessä ympäristössä.
Suomalaiset ovat yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Kansa, joka on matkustanut Kanariansaarilta Kaukoidän maihin ja tutustunut eri kulttuureihin.
Suomalaiset ovat suvaitsevaista ja maltillista väkeä, joilla on vahva halu auttaa. On väärin, että pienen äärivähemmistön näkemykset ylikorostuvat keskusteluissa kansainvälisyydestä, maahanmuutosta ja eri kulttuureista. Syntyy väärä kuva, joka vahingoittaa Suomen mainetta ja myös meitä itseämme.
Ymmärrän ihmisten huolen alati muuttuvan maailman keskellä. Joku pelkää, että muualta tulijat vievät työpaikan. Joku pelkää, että valtiolla ei ole enää varaa maksaa omaa sosiaaliturvaa. Joku pelkää, että rikollisuus lisääntyy.
Meillä on luontainen taipumus pelätä erilaisuutta. Yhteiskunnallisten ongelmien syyt ovat kuitenkin aina jossain muualla kuin ihmisten erilaisuudessa.
Tuntuu absurdilta, että Suomen eduskunnassa pitää vuonna 2015 edes puhua tästä, mutta totean, että kaikille täytyisi olla itsestäänselvyys, että rasismi on täysin tuomittavaa ja perusteetonta. Ihmisten ihonvärin, ulkonäön tai syntyperän perusteella ei voi tehdä päätelmiä heidän luonteestaan, ominaisuuksistaan tai kyvyistään.
Niitä, jotka tuomitsevat rasismin, syytetään usein sinisilmäisyydestä. Käsittämätöntä puhetta! Rasismin vastustamisessa on kyse ihmisarvon kunnioittamisesta. Ja ihmisarvo kun ei ole mielipidekysymys.
Kulttuurit ovat tietenkin erilaisia ja vaikuttavat laajasti ihmisiin, mutta erot minkä tahansa joukon sisällä ovat aina suuremmat kuin joukkojen välillä. Roisto on roisto missä tahansa kulttuurissa - aivan kuten kunniallinen kansalainen on kunniallinen kansalainen riippumatta mistä hän tulee ja missä on kasvanut. Kukaan ei valitse sitä mihin maahan sattuu syntymään.
Rasismia ja vihapuhetta vastaan voidaan parhaiten taistella avoimuudella ja keskustelun lisäämisellä. Kun asiat puhutaan halki voi selvitä, että vika ei olekaan ihmisissä, vaan se mitä pelkäämme ja emme voi hyväksyä onkin tavoissa tai kulttuurissa. Ei ole esimerkiksi rasismia tuomita vääriä tapoja tai tekoja, kuten vaikka naisten oikeuksien väheksymistä. Edelleen on absurdia joutua sanomaan Suomen eduskunnassa, että naisilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin miehillä.
Leimaamme myös liian helposti ihmisiä rasisteiksi. Voi olla kriittinen maahanmuuttopolitiikalle tai olla huolissaan siitä, miten Suomi selviytyy suurista maahanmuuttajamääristä ilman, että on rasisti alkuunkaan. Vaikeassa tilanteessa suvaitsevaisuutta on ymmärtää myös ihmisten huolia tai erilaisia mielipiteitä. Rasistiksi leimaaminen on kova syytös.
Sanomatta on selvää, että suvaitsemattomuudella, häiriköinnillä tai vihalla ei ole mitään tekemistä isänmaallisuuden kanssa. Suomen lippua ei pitäisi häpäistä yhdistämällä se tällaiseen toimintaan.
Arvoisa puhemies,
Vaikka Suomi on edelleen erittäin turvallinen maa niin arjessa kuin kansainvälisesti vertailtunakin, turvallisuutemme kohtaa nyt suuria haasteita. Lisääntynyt maahanmuutto luo jännitteitä, jotka ovat jo purkautuneet viharikoksina. Vihapuhe netissä on erittäin yleistä. Se vääristää tosiasioita ja muokkaa ihmisten käsitystä maailmasta ja muista ihmisistä.
Pahin vihan lisääntymisen muoto on järjestäytynyt yhteiskunnan vastainen toiminta, eli väkivaltaiset ääriliikkeet. Nämä ääriliikkeet ovat uhka demokratialle. Onneksi toiminta on verrattain vähäistä. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan liittyviä rikoksia tulee poliisin tietoon noin 100 vuodessa. Suojelupoliisin arvion mukaan Suomessa poliittisiin ääriliikkeisiin kuuluu vain joitakin satoja henkilöitä.
Jyväskylän mellakan jälkeen olemme lisänneet ääriliikkeiden valvontaa. Suomessa ei kerta kaikkiaan hyväksytä väkivaltaa - keneltäkään.
Sisäministeriön johdolla valmisteltiin väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma jo vuonna 2012. Parhaillaan ohjelmaa uudistetaan. Uudessa toimenpideohjelmassa luodaan muun muassa rakenteet ja kyky väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn koko maassa sekä valmius toimia radikalisoituneiden henkilöiden kanssa.
Väkivaltainen ääriajattelu kumpuaa erityisesti syrjäytymisestä. Loppujen lopuksi turvallisuudessa on siis kyse siitä, onko yhteiskuntamme riittävän vakaa ja hyvä. Tarjoaako se mahdollisuuksia kaikille, erityisesti nuorille? Kokevatko kaikki olevansa osallisia yhteiskunnasta? Pahoinvointi, toivottomuus ja osattomuus ovat pääsyy ääriliikkeiden kasvulle. Tämä pätee niin fasistisiin ääriliikkeisiin kuin militantteihin islamistisiin terroristijärjestöihin.
Näin ollen pitkällä aikavälillä parasta rasismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa onkin syrjäytymisen estäminen.
Turvapaikanhakijoiden hyvä kotouttaminen on valtavan tärkeää, jotta tänne tulleet eivät jää toimettomiksi ja turhaudu. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä haastaa koko suomalaisen yhteiskunnan, jotta saamme integroitua heidät yhteiskuntaamme. Kielitaito ja työpaikka ovat keskeiset välineet tässä.
Jotta Suomi onnistuu maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä toisaalta rasismin sekä ääriliikkeiden torjunnassa tarvitsemme kansalaisyhteiskuntaa: järjestöjä, yhteisöjä, yrityksiä sekä aktiivisia suomalaisia. Pelkästään julkinen sektori ei tästä haasteesta selviä.
Arvoisa puhemies,
Päivänpolitiikassa on muistettava, että työtä tehdään paremman ja turvallisemman yhteiskunnan puolesta. Kansanedustajien, ministerien ja puolueiden johtohahmojen on uskallettava puolustaa suvaitsevaista, moniarvoista ja välittävää Suomea. Tämä ei ole hallitus-oppositio -kysymys. Tämä on koko eduskunnan yhteinen tehtävä.
Suomalaisen yhteiskunnan tulee myös kasvattaa uuteen avoimeen ja kansainväliseen maailmaan. Hallitusohjelman vision mukaan “Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa.”
Kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tulee puhua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä monista näkökulmista. Viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen välistä keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä väkivaltaisen radikalisaation vastaisessa työssä on parannettava.
Arvoisa puhemies,
Suomi tahtoo kantaa vastuunsa maailman hädässä olevien ihmisten auttamiseksi. Sydän on pidettävä lämpimänä. Kannustan suomalaisia miettimään, miten he voivat olla näinäkin vaikeina aikoina rakentamassa hajottamisen sijaan. Jollekulle se on vapaaehtoistyötä vastaanottokeskuksessa, toiselle uussuomalaisen työllistämistä yrityksessä, kolmannelle rasistiseen huuteluun puuttumista kadulla.
Meidän on väsymättä työskenneltävä sellaisen Suomen puolesta, jossa jokainen kokee olevansa osallinen yhteiskunnan mahdollisuuksista.
Ministeri Petteri Orpon puhe 14.10. eduskunnassa vihateoista ja rasismista Suomessa.
