Suomen talous on saatava liik­keelle. Liike ja rohkea uudis­tu­mi­nen ovat vält­tä­mä­tön edel­ly­tys uuden työn ja vahvem­man talous­kas­vun synty­mi­selle. Muuten edes­sämme on hitaan näivet­ty­mi­sen tie. Siihen meidän ei pidä, eikä meidän tarvitse suos­tua! Sanoi Eurooppa- ja ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­teri Lenita Toivakka ulko­mi­nis­te­riön ja Elin­kei­noe­lä­män keskus­lii­ton semi­naa­rissa 5.3.2015.

Kiitos apulais­pää­sih­teeri Mari Kivi­nie­melle siitä, että tuot meille OECD:n näke­myk­siä Suomen talou­den tilasta. OECD on taho, jota meidän todella kannat­taa kuun­nella. Eten­kin nyt, kun järjes­tössä on näin osaava ja pätevä apulais­pää­sih­teeri.

Kiitos myös Elin­kei­noe­lä­män Keskus­lii­tolle tämän tilai­suu­den järjes­tä­mi­sestä yhdessä ulko­mi­nis­te­riön kanssa.

Arvoi­sat kuuli­jat,

Jotta Suomen talou­den seisova vesi saadaan taas virtaa­maan, meidän pitää murtaa patoja.

Kuten itse tiedämme, ja kuten OECD meille on tois­tu­vasti kerto­nut, Suomessa näitä patoja on eten­kin palve­lui­den alalla. Monet palve­lua­lat ovat meillä liian suljet­tua ja liian tiukasti sään­nel­tyä, jotta niiden valtava poten­ti­aali pääsisi esiin.

Suomessa ei ehkä ole täysin sisäis­tetty palve­lu­jen merki­tystä maamme talou­delle. Moni muis­taa, kuinka Iiro Viina­nen sanoi 90-luvulla, että emme vaurastu tois­temme paitoja pese­mällä. Maailma ja Suomi ovat kuiten­kin muut­tu­neet oleel­li­sesti 90-luvusta.

Uusi suoma­lai­nen lisä­arvo syntyy yhä useam­min palve­luista. Raken­ne­muu­tok­sen merkit­tävä piirre onkin ollut Suomen talou­den palve­lu­val­tais­tu­mi­nen. Suomessa palve­lut työl­lis­tä­vät jo noin 70 % työvoi­masta.

Samalla yritys­ten ansain­ta­lo­giikka on muut­tu­nut monin tavoin. Entistä olen­nai­sem­paa on se, missä määrin Suomi hyötyy globaa­lien arvo­ket­ju­jen tuot­ta­vim­mista osista. Oleel­lista on se, että vaikka suoma­lais­yri­tyk­sen tuot­teessa lukee “Made in China”, se tuot­taa enem­män lisä­ar­voa Suomeen kuin Kiinaan.

Raja teol­li­suus­tuo­tan­non ja palve­lui­den välillä on hämär­ty­nyt. Perin­tei­sesti vahvoilla aloil­lamme, kuten tekno­lo­gia- ja kone­pa­jay­ri­tyk­sissä palve­lu­jen osuus on usein puolet yrityk­sen liike­vaih­dosta. Näiden palve­lu­jen koti­mai­nen arvon­lisä on myös poik­keuk­sel­li­sen korkea, mikä näkyy talous­kas­vussa ja työl­li­syy­dessä.

Digi­ta­li­saa­tio on nopeasti mahdol­lis­ta­nut maail­man­laa­jui­sen palve­lu­mark­ki­nat ja lisän­nyt niiden tuot­ta­vuutta. Monet palve­lun­tuot­ta­jat siir­ty­vät paikal­li­sesta toimin­nasta globaa­lin toimin­taan.

Palve­lu­jen osuus vien­nistä kasvaa koko ajan. Suomen Pankki on laske­nut, että palve­lu­jen vien­nin arvo oli vuonna 2013 vajaa kolman­nes kaikista vien­ti­tu­loista. Jos katso­taan vien­ti­tuot­teissa olevaa suoma­laista arvon­li­sää, niin tästä vien­nistä jopa puolet on palve­luja.

Samalla työn teke­mi­sen luonne muut­tuu. Perin­tei­set suorit­ta­van tason teol­li­suus­työ­pai­kat muut­tu­vat moni­puo­li­sem­miksi ja parem­min palka­tuiksi palve­lu­työ­pai­koiksi ? usein samassa yrityk­sessä. Tämä aset­taa haas­teita koulu­tus­po­li­tii­kalle ja edel­lyt­tää entistä suurem­pia työpaik­ka­koh­tai­sia jous­toja työn­ku­vien kehit­tä­mi­sessä.

Hyvät ystä­vät,

Trendi on selvä: palve­lui­den merki­tys Suomen talou­delle kasvaa.

Mutta ovatko talou­temme raken­teet pysy­neet kehi­tyk­sen vauh­dissa? Eivät ole, ja siksi tarvit­semme uutta liikettä.

Seuraa­van halli­tuk­sen on tartut­tava kolmeen haas­tee­seen:

1. Palve­lu­mark­ki­noi­den avoi­muutta ja kilpai­lua on lisät­tävä purka­malla koti­maista sään­te­lyä ja byro­kra­tiaa.
2. Kansain­vä­li­sen palve­lu­kau­pan vapaut­ta­mista on jatket­tava.
3. Suomeen on luotava toimin­taym­pä­ristö, joka tukee yritys­ten mahdol­li­suuk­sia tarjota korkean lisä­ar­von palve­luita.

***

Katso­taan näitä hieman tarkem­min.

Tällä vaali­kau­della toteu­tettu terveen kilpai­lun ohjelma on ollut askel oike­aan suun­taan. Kunnian­hi­moa ja rohkeutta on kuiten­kin löydyt­tävä lisää. Kilpai­lun esteitä on puret­tava lisää.

Tapa, jolla rajoi­tamme palve­lusek­to­rin toimin­taa, on haital­lista Suomen talou­delle. Meillä rajoi­te­taan jake­lu­pal­ve­luita, lento­lii­ken­nettä, juna­lii­ken­nettä, taksi­pal­ve­luita, lääk­kei­den myyn­tiä, alko­ho­lin myyn­tiä, tilin­tar­kas­tusta, radio- ja tv-lähe­tyk­siä, ja niin edel­leen.

Osalle rajoi­tuk­sista on varmasti hyvät perus­teet sinänsä. Mutta meidän on otet­tava kilpai­lun ja tuot­ta­vuu­den tehos­ta­mi­nen todesta ja siksi kaikesta on voitava keskus­tella. Ovatko kaikki rajoi­tuk­set todella tarpeen nyky­maa­il­massa?

Jos meillä on tiukem­pia käytän­töjä kuin vaik­kapa Ruot­silla, Tans­kalla tai Hollan­nilla, maksamme siitä kansan­ta­lou­del­lista hintaa. Ja siihen meillä ei yksin­ker­tai­sesti ole varaa. Meidän löydet­tävä sellai­set fiksun sään­te­lyn ratkai­sut, jotka kannus­ta­vat mark­ki­noi­den toimin­taa, houkut­te­le­vat inves­toin­teja ja tuke­vat ulko­maan­kaup­paamme.

Kilpai­lua on lisät­tävä myös julkis­ten palve­lui­den tuotan­nossa. OECD on tois­tu­vasti kehot­ta­nut Suomea pitä­mään huolta siitä, että julki­set ja yksi­tyi­set palve­lun­tuot­ta­jat ovat mark­ki­noilla tasa­ver­tai­sessa asemassa.

Reilu kilpailu edel­lyt­tää myös, että kilpai­lua rajoit­ta­vaa sään­te­lyä pure­taan. Esimer­kiksi Suomen vähit­täis­kaup­pa­sek­tori on edel­leen EU:n sään­nel­lyim­piä. Onko kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen rajoit­ta­mi­nen kaik­kine poik­keuk­si­neen enää tätä päivää? Onko nykyi­nen suurien kaup­po­jen raken­ta­mista kuris­tava sään­tely kulut­ta­jien etujen mukaista?

Yksi turha säädös, jota olen itse vaati­nut pois­tet­ta­vaksi, on ulko­mai­sen työvoi­man hankin­taan liit­tyvä saata­vuus­har­kinta. Jos vaik­kapa kiina­lai­nen tai intia­lai­nen yritys haluaa aloit­taa toimin­nan Suomessa ja tuoda muka­naan osaa­jia, se voi tyssätä siihen, että Suomesta löytyy samalla nimik­keellä olevia työt­tö­miä. Ei kuulosta järke­vältä. Suomi tarvit­see uusia osaa­jia ja ennen kaik­kea uusia yrityk­siä.

Keskus­telu saata­vuus­har­kin­nan pois­ta­mi­sesta on mennyt hyvään suun­taan. Omien lasku­jeni mukaan puolue­joh­ta­jista Stubb, Soini, Sipilä, Räsä­nen ja Haglund ovat pois­ta­mi­sen kannalla. Rinne taitaa vielä empiä.

Muita vanhoja jään­teitä ovat asuin­paik­ka­vaa­ti­mus yritys­ten halli­tus­ten jäse­nille ja yritys­joh­dolle sekä rajoi­tuk­set ulko­mais­ten sivu­liik­kei­den perus­ta­mi­selle. Näiden­kin osalta täytyy päivit­tää tilanne nyky­maa­il­man tarpei­siin.

Toimi­vat palve­lu­mark­ki­nat ovat avai­na­se­massa myös teol­li­suu­temme kilpai­lu­ky­vyn kannalta. Kuten OECD on selvi­tyk­sis­sään tuonut esiin, luomalla avoin ja kevyesti sään­nelty toimin­taym­pä­ristö palve­lun­tar­joa­jille, saamme lisää vien­ti­kil­pai­lu­ky­kyä myös tava­ra­vien­nil­lemme. On siis tärkeää, että kansain­vä­li­sen kaupan sään­tö­jen kehit­tä­mi­sen ja kaupan vapaut­ta­mi­sen lisäksi teemme myös järke­viä valin­toja siinä, miten sään­te­lemme ja tuemme suoma­laista palve­lue­lin­kei­noa.

***

Suomella on korkea koulu­tuk­sen, osaa­mi­sen ja inno­vaa­tioi­den taso. Se avaa meille erin­omai­sen mahdol­li­suu­det hyötyä palve­lu­kau­pan maail­man­laa­jui­sesta kasvusta sekä digi­ta­li­saa­tion ja teol­li­sen inter­ne­tin tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista.

Siksi kansain­vä­li­sen kaupan vapaut­ta­mi­nen ja kansain­vä­li­sen sään­te­lyn keven­tä­mi­nen on Suomen etu. Tätä työtä tehdään Maail­man kaup­pa­jär­jestö WTO:n ja alueel­lis­ten vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­lu­jen puit­teissa. Tärkeim­mät meneil­lään olevat neuvot­te­lut käydään EU:n ja Yhdys­val­tain kump­pa­nuu­desta sekä Palve­lu­kaup­pa­so­pi­muk­sesta (TiSA -Trade in Services Agree­ment).

Näissä neuvot­te­luissa voidaan sopia palve­lusek­to­rien vapaut­ta­mi­sesta sekä mm. vapaasta tiedon­siir­rosta. Vapaa tiedon­siirto tukee teol­li­sen inter­ne­tin ja robo­ti­saa­tion kehi­tystä ja hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Nämä ilmiöt ovat tämän hetken suurim­pia murrok­sia niin Suomessa kuin maail­man­laa­jui­ses­ti­kin.

Konei­den väli­nen vies­tintä helpot­taa kaukana olevien asiak­kai­den palve­lua ja on suuri mahdol­li­suus Suomen kaltai­selle tekno­lo­gi­sesti kehit­ty­neelle, mutta maan­tie­teel­li­sesti syrjäi­selle maalle. Yhdessä robo­ti­saa­tion kanssa se uudis­taa kansain­vä­li­sen kaupan globaa­leja arvo­ket­juja.

Teol­li­nen inter­net ja robo­ti­saa­tio tarjoa­vat uusia mahdol­li­suuk­sia myös sellais­ten inves­toin­tien houkut­te­luun, jotka ovat tähän mennessä törmän­neet liian korkei­siin työvoi­ma­kus­tan­nuk­siin.

Tämän takia Suomen pitää kaup­pa­po­li­tii­kas­saan ja Eurooppa-poli­tii­kas­saan tukea digi­ta­li­saa­tio­ke­hi­tystä. Meille on tärkeää, että sekä palve­luja että tava­ra­kaup­paa koske­vissa neuvot­te­luissa kaupan vapaut­ta­mi­seen pyri­tään nime­no­maan sellai­sissa korkean tekno­lo­gian tuot­teissa, jotka edis­tä­vät tätä tavoi­tetta. Samaan tavoit­tee­seen on pyrit­tävä inter­ne­tin hallin­toa koske­vassa kansain­vä­li­sessä yhteis­työssä: inter­ne­tin vapaus, vapaa tiedon­siirto ja verk­ko­neut­ra­li­teetti ovat tärkeitä tavoit­teita sekä vapaan tiedon­vä­li­tyk­sen että inter­ne­tin tarjoa­mien talou­del­lis­ten mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mi­sessä.

Kaikki tämä tähtää siihen, että Suomessa on kannus­tava toimin­taym­pä­ristö nyky­ai­kai­sen palve­lusek­to­rin voimak­kaalle kasvulle. Se toki edel­lyt­tää paljon muuta­kin, kuten yrityk­siä tuke­via vero­rat­kai­sua, rahoi­tus­mal­leja, osaa­mi­sen kehit­tä­mistä ja niin edel­leen, mutta jätän ne toiseen puheen­vuo­roon.

***

Hyvät ystä­vät,

Laite­taan yhdessä Suomi liik­keelle. Palve­lut ovat siihen todella iso mahdol­li­suus. Tartu­taan mahdol­li­suu­teen ja avataan padot, jotka estä­vät vettä virtaa­masta.

Oikeilla ratkai­suilla ? kilpai­lun lisää­mi­sellä, sään­tely keven­tä­mi­sellä, digi­ta­li­saa­tion edis­tä­mi­sellä ? Suomella on edel­ly­tyk­set nousta jopa kansain­vä­li­seksi tien­näyt­tä­jäksi palve­lue­lin­kei­no­jen kehit­tä­mi­sessä.

Uskon, että tätä ylei­söä ei tarvitse enem­pää vakuut­taa. Luotan siihen, että te olette tässä työssä täysillä mukana.

Jatke­taan keskus­te­lua asian­tun­ti­ja­pa­nee­lin kanssa.

Kiitos.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa