Väli­ky­sy­mys halli­tuk­sen EU-vaikut­ta­mi­sen laimin­lyön­neistä ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sessa /​ ensim­mäi­nen alle­kir­joit­taja ed. Sanni Grahn-Laaso­nen /​ puhe pidetty 9.11.2022 edus­kun­nassa

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

Komis­sion esitys EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seksi on niin räikeästi epäreilu ja kallis Suomelle, ettei pitäisi olla mitään epäsel­vää siinä, että Suomen olisi Ruot­sin lailla pitä­nyt vastus­taa asetusta alusta alkaen.

Oppo­si­tio on Kokoo­muk­sen johdolla jättä­nyt tämän väli­ky­sy­myk­sen, koska halli­tus on päämi­nis­teri Sanna Mari­nin johdolla laimin­lyö­nyt Suomen edun puolus­ta­mi­sen ja EU-vaikut­ta­mi­sen kansal­li­sesti tärkeässä metsä­po­li­tii­kassa.

Hämmäs­te­lemme, miten Suomen halli­tus - Keskusta siellä mukana - aset­tui kannat­ta­maan jäsen­val­tioille sito­via tavoit­teita ja velvoit­teita luon­non ennal­lis­ta­mi­seksi, vaikka esityk­sen kustan­nuk­set ovat Suomelle suhteessa kansan­ta­lou­den kokoon ylivoi­mai­sesti suurim­mat, lähes miljardi euroa vuodessa, ja esityk­sen vaiku­tusar­viot ovat täysin puut­teel­li­sia.

Pysäh­dy­tään näihin kustan­nuk­siin: komis­sion mukaan Suomen suorat kustan­nuk­set ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sesta ovat EU-maista suurim­mat BKT:hen suhteu­tet­tuna, noin 930 miljoo­naa euroa vuodessa! Suomen osuus olisi 12,6 prosent­tia kaik­kien EU-jäsen­mai­den kustan­nuk­sista - tässäkö reilua taakan­ja­koa? Toden­nä­köi­sesti kustan­nuk­set ovat suurem­mat­kin, sillä esityk­sessä ei ole arvioitu katta­vasti vaiku­tuk­sia esimer­kiksi yksi­tyi­sille maano­mis­ta­jille, teol­li­suu­delle, kaupun­geille ja vero­tu­loi­hin. Verra­taan Suomen osuutta unio­nin suurim­paan jäsen­maa­han Saksaan: Suomi maksaa lähes miljar­din, Saksa 190 miljoo­naa.

Mari­nin halli­tus jättää perin­nöksi 40–50 miljar­dia uutta velkaa ja julki­sen talou­den, joka velkaan­tuu lähes kymme­nen miljar­din vuosi­vauh­tia tästä eteen­päin. Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus on jälleen yksi esimerkki siitä, että halli­tuk­selta puut­tuu vastuu talou­desta.

Valtio­va­rain­va­rain­mi­nis­teri Annika Saarikko, eikö minkä tahansa esityk­sen, joka maksaa Suomelle miljar­din vuodessa, pitäisi soit­taa valtion kirs­tun­var­ti­jan herä­tys­kel­loja? Miten päädyitte EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa puol­ta­maan myön­teistä kantaa ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seen, joka rajoit­taa Suomen edus­kun­nan budjet­ti­val­taa ja tekee Suomesta ylivoi­mai­sesti suurim­man maksa­jan?

Arvoisa puhe­mies!

Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus kohte­lee erityi­sen anka­rasti Suomea johtuen muun muassa vertai­lu­vuo­desta 1952. Suomi raken­net­tiin sotien jälkeen ja maamme teol­lis­tui myöhään. Se, että muut maat olivat hakan­neet metsänsä jo paljon aiem­min, ei voi tarkoit­taa, että Suomi maksaa ennal­lis­ta­mi­sesta muiden­kin puolesta.

Jokai­sella EU-jäsen­maalla on kansal­li­sia erityis­ky­sy­myk­siä, joissa niiden on oltava erityi­sen hereillä. Euroo­pan metsäi­sim­män maan etuja metsä­po­li­tii­kassa ei valvo kukaan muu kuin Suomi itse. Metsien vastuul­li­nen ja kestävä käyttö on osa Suomen kansan­ta­lou­den perus­taa.

Suomessa on ennen Mari­nin halli­tuk­sen kautta vallin­nut kansal­li­nen yhtei­sym­mär­rys siitä, että pidämme maamme puolia metsä­po­li­tii­kassa. Tällä halli­tus­kau­della tämä kansal­li­nen yhteis­rin­tama on murtu­nut.

Tämä väli­ky­sy­mys on vält­tä­mä­tön, koska halli­tus ei ole kyen­nyt hoita­maan Suomen asioita sisäis­ten risti­rii­to­jensa takia. Kuvaa­vaa on, että selkeää kantaa ei ole vielä­kään.

Suomen halli­tuk­sen kannan­muo­dos­tus venyi kesän yli ja kesti jopa 12 viik­koa. Asetuk­sesta tuli huoles­tut­ta­via tietoja jo kevät­tal­vella. Komis­sio antoi esityk­sensä kesä­kuussa, halli­tuk­sen linjauk­sia joudut­tiin odot­ta­maan loka­kuulle. Tänä aikana päätök­sen­te­ko­juna Brys­se­lissä on eden­nyt kovaa vauh­tia.

Myöhäs­ty­mi­nen maksoi Suomelle paljon. Halli­tus laimin­löi tehtä­vänsä toimit­taa ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta koskeva valtio­neu­vos­ton U-kirje edus­kun­nalle asial­li­sessa aika­tau­lussa. Halli­tus antoi kirjeen edus­kun­nalle niin myöhään, että Suomi ei ehti­nyt jättää komis­siolle tois­si­jai­suus­huo­mau­tusta, jonka mukaan asia kuuluisi enem­män Suomen kansal­li­seen toimi­val­taan.

Lähei­syys­pe­ri­aat­teen mukaan EU:n toimi­val­taa tulisi käyt­tää siten, että päätök­set tehdään mahdol­li­sim­man lähellä kansa­lai­sia. Luulisi, että metsä­po­li­tiik­kaa koske­vassa asiassa järke­väm­pää olisi päät­tää asiat Suomessa kuin Brys­se­lissä - täällä lähem­pänä luon­toa ja ihmi­siä.

Yleensä Suomi ja Ruotsi ovat vetä­neet samaa köyttä EU-pöydissä, kun kyse on ollut metsistä ja luon­nosta. Ruotsi jätti tois­si­jai­suus­huo­mau­tuk­sen, vaikka kustan­nuk­set ovat sille paljon lievem­mät, Suomi ei. Anteek­sian­ta­ma­tonta!

Suomi myöhäs­tyi halli­tuk­sen sisäi­sen riite­lyn, viivyt­te­lyn, kesä­lo­mai­lun ja EU-poli­tii­kan johta­mi­sen laimin­lyön­tien takia. Kaiken huipuksi halli­tus kehtaa nyt syyt­tää, että Kokoo­muk­sen olisi pitä­nyt vaatia tois­si­jai­suus­huo­mau­tuk­sen jättä­mistä omin päin edus­kun­nassa. Kuka tämän maan EU-poli­tiik­kaa johtaa?

Suomen EU-asioi­den käsit­te­ly­jär­jes­tel­män mukaista on, että edus­kunta valmis­te­lee kannan­ot­tonsa tois­si­jai­suus­asioissa yhteis­toi­min­nassa valtio­neu­vos­ton kanssa. Suuren valio­kun­nan lausun­non mukaan valtio­neu­vos­ton on kiireh­dit­tävä kirjel­mien toimit­ta­mista edus­kun­taan, mikäli ehdo­tuk­sen tois­si­jai­suus­pe­ri­aat­teen vastai­suu­desta on esitetty Suomessa tai muiden jäsen­val­tioi­den piirissä perus­tel­tuja epäi­lyjä.

Myös oikeus­mi­nis­te­riön ohjeessa on koros­tettu, että jos minis­te­riö arvioi, että säädö­seh­do­tus saat­taa rikkoa tois­si­jai­suus­pe­ri­aa­tetta, on U-kirjelmä tai E-kirje toimi­tet­tava edus­kun­taan hyvissä ajoin ennen määrä­ajan umpeu­tu­mista, vaikka asia ei muutoin olisi EU-tasolla kiireel­li­nen.

Näin ei toimittu. Kallis virhe.

Arvoisa puhe­mies!

Kaiken tämän päälle halli­tuk­sen minis­te­rit ovat puhu­neet eri vies­tein julki­suu­dessa ja tehneet irtiot­to­jaan ihan ohi sen, mitä ovat EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa itse olleet sopi­massa. Mistä pitäisi tietää, mitä mieltä halli­tus on, kun se ei tiedä sitä itse­kään - ja vastaus riip­puu siitä, keneltä kysyy!

Kuinka EU-poli­tiikka ja Suomen edun valvo­mi­nen voi onnis­tua, jos ei ole selkeää yhtä kansal­lista Suomen kantaa? Päämi­nis­teri on epäon­nis­tu­nut Suomen EU-poli­tii­kan johta­mi­sessa Suomelle tärkeässä asiassa.

Halli­tus­puo­luei­den kansan­edus­ta­jat­kaan eivät enää tue ja luota halli­tuk­sen linjaan. Rivit ovat menneet sekai­sin edus­kun­nan valio­kun­nissa, kun halli­tus­puo­luei­den kansan­edus­ta­jat ovat äänes­tä­neet Kokoo­muk­sen esityk­sen puolesta halli­tuk­sen kantaa vastaan.

Me muutamme Suomen linjan täällä edus­kun­nassa! Kokoo­muk­sen kannan takana näyt­täisi olevan edus­kun­nan enem­mistö, hyvä! Vali­tet­ta­vasti vaan halli­tuk­sen hapui­lun, sisäis­ten risti­rii­to­jen, heikon EU-poli­tii­kan johta­mi­sen ja suora­nais­ten laimin­lyön­tien takia monta kuukautta on hukattu sitä aikaa, kun olisi pitä­nyt vaikut­taa Euroo­pan unio­nin suun­taan asetuk­sen korjaa­mi­seksi.

Tämä ei ole ensim­mäi­nen kerta tällä vaali­kau­della, kun halli­tus ei ole pysty­nyt hoita­maan Suomen EU-edun­val­von­taa sisäis­ten erimie­li­syyk­siensä takia. Toinen räikeä esimerkki on ilmas­to­tak­so­no­mia. Tilanne oli Suomen edun­val­von­nan kannalta surkea, jopa nolo, kun päämi­nis­teri ei saanut halli­tuk­sensa rivejä suoraksi edes sinä aamuna, kun asiasta vastaava komis­saari matkusti vierai­lulle Suomeen. Komis­saari oli Suomessa, mutta Suomen halli­tuk­sella ei ollut kantaa! Tällaista ennen­kuu­lu­ma­tonta voi tapah­tua vain siksi, että EU-poli­tiik­kaa ei johda kukaan. Perus­tus­lain mukaan se olisi Suomen päämi­nis­te­rin vastuu.

Arvoisa puhe­mies!

Luon­to­ka­don pysäyt­tä­mi­nen on vält­tä­mä­töntä, eikä siitä ole riitaa. Se on edel­ly­tys tule­vai­suu­den hyvälle elämälle ja myös kestä­välle metsä­ta­lou­delle. Terveet metsät ovat osa ratkai­sua myös ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­sessä.

Luon­non moni­muo­toi­suus on turvat­tava. Meidän ihmis­ten elin­mah­dol­li­suu­det tällä planee­talla ovat kiinni luon­tomme kanto­ky­vystä. Meidän on pidet­tävä parem­paa huolta Suomen luon­nosta. Tästä olemme kaikki yhtä mieltä.

Luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaa­mi­nen on niin tärkeä kysy­mys ratkais­ta­vaksi, että siihen liit­ty­vän valmis­te­lun on oltava huolel­lista. Meidän on osat­tava valita kustan­nus­te­hok­kaim­mat keinot. Tässä jäsen­maille on jäätävä harkin­ta­val­taa eten­kin silloin, kun kyse on kansal­li­seen päätös­val­taan kuulu­vasta metsä­po­li­tii­kasta.

Kokoo­mus kannat­taa vaikut­ta­via luon­non­hoi­to­toi­mia. Metso- ja Helmi-ohjel­milla voidaan suojella ja ennal­lis­taa arvok­kaita metsä- ja suoe­li­nym­pä­ris­töjä. Hyviä metsän­hoi­don käytän­teitä kehi­te­tään jatku­vasti ja yhä useampi metsä­no­mis­taja painot­taa luon­toar­voja osana metsän­hoi­to­ta­voit­tei­taan.

Kokoo­muk­sen mielestä maano­mis­ta­jien vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vaa mallia pitäisi edis­tää myös vede­na­lai­sessa luon­nossa. Vesis­tö­jen kuor­mi­tusta on määrä­tie­toi­sesti vähen­net­tävä. Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Orpo on edis­tä­nyt kala­kan­to­jen elin­voi­mai­suutta ja virta­ve­sien kuntoa suurella into­hi­molla. Muun muassa kalas­tus­lain uudis­tus 2015 sekä virta­vesi- ja vael­lus­ka­la­stra­te­gioi­den edis­tä­mi­nen ovat tästä hyviä esimerk­kejä.

Suomi ansait­see halli­tuk­sen, joka kyke­nee luomaan tien, jolla Suomen luon­non tilaa paran­ne­taan vaikut­ta­vin keinoin, yhteis­työssä maano­mis­ta­jien kanssa, luot­ta­muk­seen perus­tuen, ei vastak­kai­na­set­te­lulla.

Arvoisa puhe­mies!

Suomen EU-vaikut­ta­mi­nen on epäon­nis­tu­nut EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sessa. Kannat ovat leväl­lään, määrä­päi­vistä on myöhäs­tytty, EU-poli­tii­kan johta­mi­nen - joka kuuluu päämi­nis­te­rille - laimin­lyöty. 

Halli­tus on vielä tällä­kin viikolla jatka­nut riite­ly­ään siitä, onko se asetuk­sen puolesta vai sitä vastaan.

Tässä ei pitäisi olla mitään epäsel­vää: Suomen tulee ottaa selkeän kiel­tei­nen kanta.

Edessä oleva luot­ta­musää­nes­tys kertoo suoma­lai­sille sen, kuka puolus­taa metsiämme koske­van päätök­sen­teon pysy­mistä lähellä suoma­lai­sia.

Arvoisa puhe­mies!

Päämi­nis­teri Marin ei vastauk­ses­saan kyen­nyt vakuut­ta­maan, että hän ja hänen halli­tuk­sensa ovat huoleh­ti­neet Suomen edun ajami­sesta koskien EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta. Metsä­po­li­tii­kan on pysyt­tävä kansal­li­sessa päätös­val­lassa ja Suomen on otet­tava ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seen kiel­tei­nen kanta. Siksi esitän, että edus­kunta toteaa, ettei halli­tus nauti enää edus­kun­nan luot­ta­musta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa