Verkostoviesti: katsaus koulutuspoliittiseen kevääseen
Julkaistu:
Tervehdys!
Koulutuspolitiikan saralla on tapahtunut tänä keväänä: helmikuussa ministeri Gustafssonille luovutettiin esitys perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta. Esitys on huomattavasti kevyempi kuin viime kaudelle ministeri Virkkusen valmistelema. Esimerkiksi tuntimäärää ei esityksessä lisättäisi, vaikka erot koululaisten peruskoulun aikana saaman opetuksen välillä vastaavat jopa yhtä lukukautta. Apua ei esityksessä liioin ole tulossa
kielivalikoiman monipuolistamiseen tai valinnaisuuden lisäämiseen. Kohtalaisen tyytyväisiä voimme toki olla siitä, että liikuntaan ja taito- ja taideaineisiin lisättiin opetusta. Kummeksuntaa aiheutti kuitenkin kotitalouden jättäminen lisäyksen ulkopuolelle. Hallitus päättää tuntijaosta vielä tämän kevään aikana.
Myös ammattikorkeakoulu-uudistus on edennyt, kun ministeri Gustafsson päätti aloituspaikkojen vähennyksestä ensi vuodelle. Yhteensä paikat vähenevät 2030 kappaleella. Tämä on tarpeen, sillä ikäluokat pienenevät ja tietyille
aloille on kasaantunut koulutuksen ylitarjontaa.
Tyytyväisiä voimme olla siitä, että jo ministeri Sarkomaan käynnistämä ja ministeri Virkkusen jatkama yliopistouudistus etenee. Eduskunta sai käsiteltäväkseen esityksen Taideyliopiston perustamisesta, kun Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyvät ensi vuoden alusta. Uusi yliopisto kokoaa voimat
yhteen ja tulee tarjoamaan kansainvälisesti korkeatasoista taideopetusta.
Koulutussektorilla ehkäpä merkittävimmät päätökset tehtiin kuitenkin huhtikuun alussa, kun hallitus päätti valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa yliopistoindeksin jäädyttämistä jouduttiin jatkamaan vuoden 2013 osalta. Iloisia voimme olla kuitenkin esimerkiksi siitä, että esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen laadun parantamista jatketaan opetusryhmäkokoja pienentämällä,
oppilashuoltoa parantamalla ja panostamalla kerhotoimintaan. Kehittämistoimiin lisäeuroja kohdennetaan vuoteen 2015 mennessä lähes 35 miljoonaa. Lisätalousarviossa hallitus lisää tänä vuonna alkavien koulujen ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen rakennusten remontteihin 30 miljoonaa euroa.
Lopuksi muistutan vielä verkoston järjestämästä mainiosta seminaarista 10.5. Säätytalolla. Kuntauudistuksen vaikutuksista sivistystoimeen ovat tulossa puhumaan ministeri Henna Virkkunen, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo sekä Kuntaliiton johtaja Anneli Kangasvieri. Toivottavasti pääset paikalle!
Nähdään Säätytalolla!
Timo Heinonen
Ossi-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja
sekä
Anniina Iskanius ja Robert Torvelainen
Ossin sihteerit
Tässä viestissä:
Kansanedustaja Sari Sarkomaan kolumni
Osaamisen ja sivistyksen verkoston seminaari 10.5.2012
Ajankohtaista Opetus- ja kulttuuriministeriössä
***
Kansanedustaja Sari Sarkomaa: Odotettu tuntijakouudistus
Pitkään valmisteltu perusopetuksen tuntijakouudistus kaatui viime vaalikaudella Keskustan vastustukseen. Kokoomuksessa on innolla odotettu sitä, että tällä vaalikaudella saamme jatkettua peruskoulumme kehittämistä. Nyt tuntijakotyöryhmän esitys on lausuntokierroksella. Esityksessä on vielä hiomisen varaa.
Työryhmän lähtökohtana oli valmistella esitys, joka erityisesti vahvistaisi taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaisi kieliohjelmia. Ikävä kyllä työryhmän esitys ei riittävällä tavalla vastaa toimeksiantoa. Esitystä onkin muokattava
ennen kuin tuntijaosta voidaan tehdä päätös.
Opetusministeri Maija Raskin (sd.) aikana tehty nykyinen tuntijako kohteli erityisesti taito- ja taideaineita kaltoin ja teki peruskoulustamme liian teoreettisen. Uuden tuntijakoesityksen keskeinen tavoite onkin korjata tämä virhe. Taito- ja taideaineet antavat lapsille mahdollisuuden syventää ja soveltaa tietoaineissa opittua, ja ne tekevät koulusta monipuolisemman. Taito- ja taideaineet edistävät lasten luovuutta ja oppimisen iloa.
Esityksen iso valuvika on se, että se kaventaa valinnaisuutta ja lisää kaikille pakollisten oppituntien määrää. Mahdollisuus keskittyä omien taipumuksiensa mukaisiin aineisiin on erityisen tärkeää vuosiluokilla 7-9. Valinnaisuuden kaventaminen ei ole oppilaan eikä koulun kannalta kannustavaa. Tutkimusten mukaan oppilaan mahdollisuus tehdä valintoja erityisesti perusopetuksen ylemmillä luokilla lisää motivaatiota ja tuo parempia
oppimistuloksia. Esitys herättää myös vahvan huolen erikoisluokkien, kuten liikunta-, kuvataide- ja musiikkiluokkien, tulevaisuudesta.
Myönteistä on, että tuntijakoesityksessä on taito- ja taideaineiden tuntimääriä lisätty. Sen sijaan kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Tämä esityksen virhe on korjattava. Kotitaloustunnilla opetetaan valmiuksia jokapäiväisten valintojen tekemiseen. Kotitalous on tärkeä osa suomalaisen ruokakulttuurin ja suomalaisen ruoan arvostuksen edistämistä. Kotitalous on myös kansainvälisyyskasvatusta: Erilaisista etnisistä
taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista.
Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tilanne uhkaa vakavasti tulevien työikäistemme työkykyä ja terveyttä. Tuntijakoesityksessä yhden vuosiviikkotunnin lisääminen ei riitä, vaan liikuntaa tarvitaan lisää ja erityisesti yläluokille. Koululiikunnan lisääminen on tehokkain keino tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttämättömintä.
Tuntijakoesityksen iso huolenaihe on esitys vapaaehtoisten kielten opetuksen siirtämisestä hankerahalla rahoitettavaksi. Erityisesti Helsingille tämä esitys olisi hyvin ongelmallinen ja johtaisi rahan tuhlaamiseen byrokratiaan. Esitys rahoittaa valinnaisia kieliä hankerahoilla herättää myös suuren huolen siitä, mistä rahat otetaan. Miten käy esimerkiksi hallitusohjelmassa luvatun ryhmäkokojen pienentämisen? On aivan selvää, että epävarma pätkärahoitus ei ole paras tapa innostaa monipuolistamaan kielitarjontaa saatikka kehittämään kielten opetusta pitkäjänteisesti. Monipuolisen kielitarjonnan edistämiseksi koko Suomessa tarvitaan tuntijakoesitystä tehokkaampia keinoja.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
Osaamisen ja sivistyksen verkoston seminaari 10.5.2012 Säätytalolla
Valtakunnallisen kuntauudistuksen valmistelu on käynnissä. Julkisessa keskustelussa keskiössä ovat tähän mennessä olleet kunnantalojen lukumäärä ja karttaharjoitukset, vaikka uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia asukkaiden elämään. Tule keskustelemaan ministeri Henna Virkkusen, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon ja Kuntaliiton johtaja Anneli Kangasvierin kanssa siitä, miten uudistus vaikuttaa kuntien sivistystoimeen tulevaisuuteen. Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumisia osoitteeseen robert.torvelainen@eduskunta.fi.
***
Ajankohtaista Opetus- ja kulttuuriministeriössä
Yliopistojen rahoitus uudistuu vuoden 2013 alusta
Uusi rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtioneuvosto päätti 19.4.2012 yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Jatkossa perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoitusta yliopistoille kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella.
Alla linkki tiedotteeseen:
http://www.okm.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/yliopistojen_rahoitus.html?lang=fi
Liikuntapaikkarakentamiseen ensi vuodelle 28 miljoonaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin yhteensä 28,1 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettiin yhteensä 34 hankkeelle, joista uudisrakennushankkeita on 16 ja peruskorjaushankkeita 18.
Alla linkki tiedotteeseen sekä listaus myönnetyistä avustuksista:
http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/liikuntapaikkarakentaminen/
myoennetyt/liitteet/liikuntapaikkarakentaminen_2012.pdf
http://www.okm.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/liikuntapaikkarakentaminen2012.html?lang=fi
Hyvitysmaksujärjestelmän ratkaisuneuvottelijaksi Markus Leikola
OKM on käynnistänyt yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistustyön. Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen sisältyy hallitusohjelmaan. Uudistetun järjestelmän soveltaminen on tarkoitus käynnistää vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on järjestelmä, joka olisi nykyistä paremmin ennakoitavissa, takaisi reilun hyvityksen
tason tekijöille, turvaisi kaupan ja työpaikkojen säilymistä Suomessa ja olisi hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Lisäksi tavoitteena on järjestelmä, jonka kansalaiset voisivat kokea nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Ratkaisuneuvottelijaksi on nimetty Markus Leikola.
Alla linkki tiedotteeseen:
http://www.okm.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/hyvitymaksujarjestelma_neuvottelija_leikola.html