Veroratkaisut hyödyttävät pienituloisia
Julkaistu:
Hallituksen budjettiriihestä saatiin paljon erinomaisia ratkaisuja aikaan. Maailmantalouden taantuma syö juuri nyt työpaikkoja rajusti vientiteollisuudestamme. Kaikkia sen seurauksia ei voida kotimaisin toimin torjua. Hallitus toteuttaa silti tilanteen helpottamiseksi suuren määrän työllisyyttä edistäviä sekä lomautettuja ja työttömäksi jääneitä auttavia toimenpiteitä. Lisäksi valtiontalouden tasapainottamistoimet alkavat ensi vuonna maltillisella yhden prosenttiyksikön arvonlisäveron nousulla. Näin voimme vähitellen hillitä hurjaa velkaantumistahtiamme.
Arvonlisäverotusta uudistetaan siten, että pienituloiset hyötyvät. Reilun kuukauden päästä elintarvikkeiden vero alenee viidellä prosenttiyksiköllä. Ensi heinäkuussa nostetaan kaikkia arvonlisäveroja prosenttiyksiköllä. Samalla lasketaan työpaikka- ja ravintolaruuan verotus kaupasta ostetun ruuan tasolle. Arvonlisäverojen uudistamisen jälkeen valtio kerää kutakuinkin saman summan kuluttajilta. Pienituloisten kukkarosta kuitenkin menee suhteessa huomattavasti suurempi osuus ruokaan kuin hyvätuloisilta. Siten uudistus hyödyttää vahvasti pienituloisia.
Työpaikka- ja ravintolaruuan veron yhdeksän prosenttiyksikön veronalennuksen ansiosta kilpailu työpaikkaruokaloiden, lounasravintoloiden ja kauppojen valmistiskien välillä ei vääristy. Reipas ravintolassa tarjoillun ruuan veroale sen sijaan työllistää voimakkaasti alalle. Näin osaltaan paikataan muualla työttömäksi jääneiden tilannetta. Kympin lounaslaskussa alennus on euron luokkaa, joka jo tuntuu kukkarossa kuukausi- ja vuositasolla.
Verotuloja on syytä kerätä sellaisista kohteista, joissa voidaan saada aikaan myös hyviä vaikutuksia. Ensi vuoden aikana laajennetaan veropohjaa ja uudistetaan makeis- ja virvoitusjuomaverotusta. Suomalaisten ylipaino-ongelmat kasvavat nopeasti. Niiden mukana tulevat ikävät kansansairaudet, kuten muun muassa diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit. Makeis- ja virvoitusjuomaveroilla voidaan ohjata ihmisten kulutustottumuksia terveellisempään suuntaan. Samalla kerätään 100 miljoonaa euroa nopeasti kasvavia kansansairauksien hoitomenoja kustantamaan.
Kaiken kaikkiaan budjettiriihessä päätetyillä kulutusverojen muutoksilla kerätään vuositasolla puoli miljardia enemmän valtion kassaan. Valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia ja velkaantumistahti jatkuu tulevina vuosina kymmenen miljardin tasolla, jos emme tee mitään. Ihmisten terveyttä ja työuria tulevaisuudessa pidentämällä saamme vähennettyä ja maksettua velkaamme. Taantuman jälkeen tarvitaan myös menojen kasvun hillitsemistä ja joidenkin verojen nostamista. Ensi vuonna tuo työ alkaa. Liian suuri velka on nimittäin pois tulevasta hyvinvoinnistamme.
Myös tuloverotusta uudistettiin. Palkansaajille iloinen uutinen on, että tuloverotus pysyy kompensaatioiden ja toimenpiteidemme ansiosta ennallaan, vaikka ansiot ja maksut nousevat. Se on hyvä pohja maltillisille ja työllisyyttä edistäville työmarkkinaratkaisulle. Metalliliitto ja Teknologiateollisuus aloittivat tuon vastuullisen toiminnan työmarkkinoilla ja hallitus piti kiinni omasta osuudestaan. Hyvä yhteistyö työmarkkinaosapuolien kanssa on hallituksen tavoitteena.
Tuloverotukseen tehtiin lisäksi voimakas kevennys kaikkein pienituloisimmille. Perusvähennyksen nosto 1 480 eurosta 2 200 euroon jättää esimerkiksi työmarkkinatuella, pienimmillä työeläkkeillä, opintotuen päälle hieman työtuloja tienaaville ja minimietuuksilla eläville tuloista ja etuuksista jopa 180 euroa enemmän käteen ensi vuonna. Myös kaikkien eläkeläisten verotusta kevennettiin.
Arvonlisäverouudistuksessa suuri hyötyjä on siis pienituloinen. Tuloveron muutoksissa taas palkansaajien verotus pidetään ennallaan samalla kun etuuksien varassa ja pienillä eläke- tai työtuloilla toimeentulevat saavat roiman veronalennuksen. Se on erittäin hyvä asia. Pienituloisen käytettävissä olevien tulojen lisäys menee varmasti tarpeeseen ja takaisin kulutukseen.