Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

 

Kokoo­mus on kunta­puo­lue

Arvoisa lukija,

käsis­säsi on Kansion tuot­tama kunta­vaa­lio­pas kokoo­musyh­dis­tyk­sille. Oppaan tarkoi­tuk­sena on käydä läpi ne asiat, jotka jokai­sessa kokoo­musyh­dis­tyk­sessä kannat­taa kunta­vaa­lien varalta käydä läpi. Se ei ole täydel­li­nen suun­ni­telma, mutta antaa yhdis­tyk­selle paljon tukea kunta­vaa­li­val­mis­tau­tu­mi­seen.

Kunta­vaa­lit ovat valta­kun­nal­li­set vaalit, mutta ne voite­taan jokai­sessa kunnassa erik­seen. Siksi kokoo­musyh­dis­tys­ten rooli kunta­vaa­li­tu­lok­sen teke­mi­sessä on poik­keuk­sel­li­sen tärkeä. Jokai­sessa kaupun­gissa ja kunnassa on oma tapansa tehdä vaaleja, mutta on myös asioita, joissa kannat­taa hyödyn­tää parhaita käytän­töjä. Tämä opas on niiden levit­tä­mistä varten tehty.

Kunta­vaa­lit ovat Suomen tärkeim­mät vaalit.

Kunta­vaa­lit ovat Suomen tärkeim­mät vaalit. Niissä ratkais­taan se, kuinka eri puolilla Suomea arki sujuu. Hyvänä nyrk­ki­sään­tönä on se, että kaikki asiat, joita työ- tai koulu­mat­kalla näkee, on kunnan­val­tuus­ton päätök­sen­te­koon kuulu­via asioita. Jos arki sujuu, elämä rullaa hyvin. Jos taas arjen asioissa on ongel­mia, on siitä monelle ihmi­selle pään­vai­vaa.

Kokoo­mus on kunta­puo­lue. Me olemme hyviä hoita­maan taval­lis­ten ihmis­ten asioita fiksusti. Olemme hereillä, kun kunnassa tapah­tuu, ja tuomme omia ideoi­tamme pöytään kuntien kehit­tä­mi­seksi. Siellä, missä jotkut näke­vät toivot­to­muutta, kokoo­mus­lai­nen näkee mahdol­li­suuk­sia ja ratkai­sun. Siksi meitä tarvi­taan suoma­lai­sissa kunnan- ja kaupun­gin­val­tuus­toissa.

Toivot­ta­vasti tästä oppaasta on sinulle apua, kun raken­namme kokoo­muk­sesta jälleen Suomen suurinta kunta­puo­luetta!

Kunta­vaa­li­ter­vei­sin

Petteri Orpo, kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

1. Tavoit­teet ja suun­ni­telma

Suun­nit­telu alkaa edel­lis­ten vaali­tu­los­ten sekä tämän hetken vahvuuk­sien ja mahdol­li­suuk­sien arvioin­nista.

Näiden perus­teella asete­taan ääni­ta­voit­teet ja tehdään muut valmis­tau­tu­mis­pää­tök­set. Arvioin­ti­tar­peet voidaan jaotella ääni­ta­voit­tei­siin, yhdis­tyk­senne vaali­val­miu­den kehit­tä­mi­seen sekä poli­tii­kan sisäl­töön liit­ty­viin kysy­myk­siin.

Ääni­mää­riä, tavoit­teita ja ehdo­kas­a­set­te­lua koskeva arviointi kannat­taa aloit­taa edel­lis­ten vaalien (sekä kunta- että edus­kun­ta­vaa­lien) tulok­sen tarkas­te­lusta.

Kokoo­muk­sen tavoite on lisätä ehdo­kas­mää­rää jokai­sessa sellai­sessa kunnassa, jossa ehdo­kas­lis­tat eivät ole olleet täysiä. Listan pituu­den kasvat­ta­mi­sen lisäksi kaikissa kunnissa on tärkeää löytää sellai­sia ehdok­kaita, joilla on näke­mystä ja koke­musta juuri nyt esillä olevista kunta­po­li­tii­kan kysy­myk­sistä. Ehdo­kas­lis­tan on hyvä olla kattava myös esimer­kiksi ammat­tien ja ihmis­ten taus­to­jen osalta.

Suun­nit­te­lun alku­vai­heen tärkein kysy­mys on: ”miten viime vaalien ehdo­kas­a­set­te­lun onnis­tu­mi­nen vaikutti vaalin tulok­seen?”. Ehdo­kas­a­set­te­luun panos­ta­mi­nen on selvästi tehok­kain keino paran­taa vaali­tu­losta.

Yhdis­tyk­sen vaali­val­miu­den arviointi

Poliit­ti­sissa kysy­myk­sissä, sekä paikal­li­sissa että koko maata koske­vissa, myös kilpai­li­joi­den analy­sointi on vält­tä­mä­töntä.
Niin yhdis­tys kuin ehdok­kaat­kin tarvit­se­vat hyvän koko­nais­ku­van siitä, missä ollaan menossa ja mitkä ovat kokoo­muk­sen vahvuu­det suhteessa muihin puoluei­siin.

Kunta­po­li­tii­kan tarkas­telu

Kunta­po­li­tii­kan tarkas­telu on hyvä aloit­taa ihmistä lähellä olevista asioista:

  • Miten kuluva vaali­kausi on suju­nut?
  • Mitä kokoo­mus on kulu­valla vaali­kau­della saavut­ta­nut?
  • Mistä kunnassa keskus­tel­laan juuri nyt?

2. Vaali­työ­ryhmä

Vaali­työ alkaa tarpeel­li­sella järjes­täy­ty­mi­sellä ja ehdo­kas­han­kin­nalla, jota tehdään useim­missa kunnissa ehdo­kas­lis­to­jen jättä­mi­seen asti.

Suurem­missa kunnissa kokoo­muk­sen vaali­työn johta­mi­sesta vastaa kunnal­lis­jär­jestö. Niissä kunnissa, joissa kunnal­lis­jär­jes­töä ei ole, vastuu on kokoo­muk­sen paikal­li­syh­dis­tyk­sillä yhdessä. Kunta­ta­son toimi­joilla ovat tukena sekä piiri­jär­jestö että puolue.

Nimet­kää eril­li­nen vaali­työ­ryhmä kunnal­lis­jär­jes­tön tai kokoo­musyh­dis­tyk­sen halli­tuk­sen avuksi valmis­te­le­maan toimin­taa ja hoita­maan vaalien käytän­nön järjes­te­lyt. Eril­li­sen vaali­työ­ryh­män nimeä­mi­nen koros­taa tehtä­vän projek­ti­luon­netta ja tieto hank­keen rajal­li­sesta kestosta antaa osal­lis­tu­jille voimia työhön. Kerät­kää työryh­mään kaikki saata­vissa oleva järjes­töl­li­nen ja kunta­po­liit­ti­nen tieto­taito moni­puo­li­sesti mukaan. Mitä katta­vam­min poliit­ti­nen ja järjes­töl­li­nen osaa­mi­nen on edus­tettu vaali­työ­ryh­mässä, sitä toden­nä­köi­sem­pää menes­ty­mi­nen on.

Esimerkki vaali­työ­ryh­män raken­ta­mi­sesta:

Organisoituminen vaaleissa, esimerkki 1

Vaali­työ­ryh­män tehtä­vät

Vaali­työ­ryh­mää johtaa nimetty vaali­pääl­likkö. Vaali­työ­ryhmä vastaa suun­ni­tel­mien valmis­te­lusta, toimen­pi­tei­den ja kampan­jan jalkaut­ta­mi­sesta, toteu­tuk­sen seuran­nasta ja kaiken kaik­ki­aan vaali­työn johta­mi­sesta. Työn ja osaa­mi­sen jaka­mi­seksi se voi nimetä vastuu­hen­ki­löitä tai työryh­miä.

Ylior­ga­ni­soi­tu­mista kannat­taa vält­tää.

Ylior­ga­ni­soi­tu­mista kannat­taa vält­tää. Kunnan koko ja teki­jöi­den määrä vaikut­ta­vat työn­ja­koon. Orga­ni­saa­tiota on oltava valmis tarpeen mukaan muut­ta­maan vaali­työn edetessä.

Organisoituminen vaaleissa, esimerkki 2

Ehdo­kas­lis­tan jättä­mi­nen

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus nimeää sen yhdis­tyk­sen, joka aset­taa kokoo­muk­sen ehdok­kaat kunnas­sasi. Ehdok­kaat aset­tava yhdis­tys nimeää ja valtuut­taa vaalia­sia­mie­hen tehtä­väänsä. Vaalia­sia­mie­hen valtuu­tuk­sen alle­kir­joit­ta­jien tulee olla yhdis­tys­re­kis­te­rissä olevat viral­li­set yhdis­tyk­sen nimen­kir­joit­ta­jat. Kysei­nen yhdis­tys tulee saamaan puolu­eelta ehdo­kas­lis­tan jättä­mi­seen liit­ty­vät asia­kir­jat ja ohjeet.

3. Ehdo­kas­han­kinta

Ehdo­kas­han­kin­nassa ei kannata jäädä odot­ta­maan kiirettä, vaan toimia ajoissa. Kunta­vaa­lien menes­tyk­se­käs ehdo­kas­han­kinta on pitkä prosessi.

Liik­keellä on oltava mielui­ten jopa etua­jassa. Hyvissä ajoin aloit­ta­mi­nen takaa, että ehdo­kas­lis­talle saadaan edus­tava ja laaja joukko kunta­lai­sia. Vaikka määrä ei yleensä korvaa laatua, kunta­vaa­leissa ehdo­kas­jou­kon kasvat­ta­mi­nen takaa myös ääni­mää­rän kasvun.

Onnis­tu­nut ehdo­kas­han­kinta vaatii suun­ni­tel­mal­li­suutta ja selkeää työn­ja­koa. Suun­nit­telu kannat­taa aloit­taa hahmot­te­le­malla, millai­nen olisi kuntasi paras mahdol­li­nen ehdo­kas­lista. Ehdok­kai­den hank­ki­mi­seen kannat­taa tehdä selkeä työn­jako, jotta jokai­nen tietää ketä kysyä. Kun työn­jako ja suun­ni­tel­mat ovat kunnossa, on aika tart­tua toimeen.

HUOM! Kun paikal­li­nen kokoo­mus­toi­minta on houkut­te­le­vaa sekä vakuut­ta­vaa, niin myös sitä kautta uudet ihmi­set kiin­nos­tu­vat ehdok­kuu­desta. Järjes­tä­kää kaikille avoi­mia tapah­tu­mia ja tilai­suuk­sia. Päivit­tä­kää netti- ja face­book -sivut kuntoon sekä kerto­kaa valtuus­to­ryh­män linjauk­sista kirjoit­ta­malla mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sia ja jäsen­kir­jeitä.

Kenelle ehdok­kuutta kannat­taa tarjota?

Kokoo­muk­sen ehdok­kaiksi kysyt­tä­vien joukko alkaa muodos­tu­maan tarjoa­malla ehdok­kuutta puolu­een jäse­nille ja heidän ehdot­ta­mil­leen ihmi­sille. Seuraava tarkas­te­lusuunta ovat edus­kun­ta­vaa­leissa kokoo­muk­sen ehdok­kaina ollei­den tuki­jou­kot ja heidän lähi­pii­rinsä. Aiem­min vaaleissa tavalla tai toisella mukana olleet ihmi­set ovat toden­nä­köi­sesti kiin­nos­tu­neita autta­maan jatkos­sa­kin, joko aset­tu­malla itse ehdolle tai tule­malla mukaan vaali­toi­min­taan. On tärkeää, että ehdok­kaana on ihmi­siä, joilla on näke­mystä ja koke­musta juuri nyt esillä olevista kunta­po­li­tii­kan kysy­myk­sistä.

Ehdo­kas­ha­rava – oiva keino kartoit­taa ehdok­kaita

Ehdo­kas­lista tulee saada alueel­li­sesti, amma­til­li­sesti ja ikära­ken­teel­taan sellai­seksi, että jokai­sella äänes­tä­jällä on mahdol­li­suus löytää sieltä juuri itselle sopiva ehdo­kas. Tähän tavoit­tee­seen pääse­mi­seksi kuntaa ja sen asuk­kaita kannat­taa tarkas­tella pienem­pinä koko­nai­suuk­sina. Missä ihmi­set kokoon­tu­vat harras­ta­maan – onko siellä poten­ti­aa­li­sia ehdok­kaita? Missä ihmi­set käyvät töissä, missä senio­ri­väki tapaa toisi­aan, entä nuorem­mat polvet? Tätä tarkas­te­lu­ta­paa kutsu­taan ehdo­kas­ha­ra­vaksi.

Ehdokasharava

Ehdo­kas­so­pi­mus ja tehtä­vään sitou­tu­mi­nen

Jokai­sen ehdok­kaaksi nimet­tä­vän kanssa tehdään ehdo­kas­so­pi­mus. Sopi­muk­sessa ehdo­kas antaa suos­tu­muk­sensa ehdok­kaaksi kunta­vaa­leissa ja kunnal­lis­ten luot­ta­mus­toi­mien vastaa­not­ta­mi­seen. Hän sitou­tuu pereh­ty­mään puolu­een voimassa oleviin ohjel­miin ja keskei­siin päätök­siin sekä noudat­ta­maan niitä.

Ehdo­kas­si­tou­muk­sessa on kään­tö­puo­lella (ehdok­kaalle annet­ta­vassa punai­sessa osassa) kunta­vaa­lien vaali­lu­paus, johon ehdo­kas sitou­tuu.

Ehdo­kas sitou­tuu noudat­ta­maan vaali­työs­sään ja kunnal­lis­po­li­tii­kassa hyviä tapoja ja vält­tä­mään puoluetta tai sen luot­ta­mus­hen­ki­löitä vahin­goit­ta­vaa toimin­taa.

Ehdo­kas sitou­tuu toimi­maan yhteis­ten peri­aat­tei­den toteut­ta­mi­seksi yhteis­työssä puolueyh­tei­sön ja valtuus­to­ryh­män kanssa sekä kuulu­maan valtuu­tet­tuna kokoo­muk­sen valtuus­to­ryh­mään. Näin siis myös niiden ehdok­kai­den osalta, jotka eivät ole kokoo­muk­sen jäse­niä.


4. Vaalioh­jelma

Vaalioh­jelma: toimi­via kokoo­mus­lai­sia ratkai­suja ihmi­sen arki­päi­vän ongel­miin.

Kokoo­muk­sen paikal­li­set kunta­vaa­li­ta­voit­teet ovat muuta­man rivin mittai­nen kirjaus tai se voi olla laajempi asia­kirja. Nimel­tään se voi olla vaalioh­jelma, kuntaoh­jelma, kunnan kehit­tä­mis­oh­jelma tai vaik­kapa Toivo­tee­sit. Muodol­taan se voi olla myös video, sarja­kuva tai esimer­kiksi kuva­kol­laasi. Vain mieli­ku­vi­tus on rajana. Kyseessä on joka tapauk­sessa kokoo­muk­sen ehdo­kas­lis­tan tuote­se­loste, johon tutus­tu­malla äänes­täjä saa tietää, mitä hän äänel­lään saa.

 

Miten vaalioh­jel­maa voisi valmis­tella? Tässä muuta­mia esimerk­kejä:

  • Mikke­lissä kunta­lai­silta kysyt­tiin verkossa tapah­tu­valla kyse­lyllä muun muassa ”mikä kunnas­sasi tekee sinusta ylpeän”, ”mitkä ovat tule­vai­suu­den menes­tys­te­ki­jät” ja ”mikä on tärkeintä kunnas­sasi arjen suju­vuu­den kannalta”. Saman­lai­sen kyse­lyn voi toteut­taa minkä­ko­koi­nen kokoo­mus­kunta tahansa ja maksut­to­masti, avun tarjoaa Kansal­li­nen Sivis­tys­liitto.
  • Oulun kokoo­muk­sen kaupun­kioh­jel­maksi kutsuttu kunta­vaa­lioh­jelma tehtiin puolen vuoden aikana ja siinä käytet­tiin apuna sekä työpa­joja ja työryh­miä. Näin saatiin mukaan yhdis­tys­ten jäse­niä, jotka eivät muutoin olleet aktii­vi­sesti mukana toimin­nassa. Mukaan tuli myös kunta­lai­sia, jotka eivät olleet puolu­een jäse­niä.
  • Pirk­ka­lassa kaik­kien valtuus­to­ryh­mien yhtei­sesti hyväk­symä valtuusto-ohjelma ansait­see myös mainin­nan

Tärkeim­mät ja äänes­tä­jää eniten kosket­ta­vat tavoit­teet löyty­vät ihmistä lähellä olevista asioista.

Tärkeim­mät ja äänes­tä­jää eniten kosket­ta­vat tavoit­teet löyty­vät ihmistä lähellä olevista asioista. Hyvin valmis­teltu kuntaoh­jelma antaa parhaat lähtö­koh­dat koko vaali­kau­den kestä­välle koti­kun­nan kehit­tä­mis­työlle ja se toimii koko vaali­kau­den kokoo­muk­sen kunta­po­liit­ti­sena ohje­nuo­rana.

Pirkkalan valtuusto-ohjelma visualisoituna: asenne, ympäristö, talous, hyvinvointi ja työ


5. Koulu­tus

Kokoo­musyh­dis­tyk­sillä on vastuu ehdok­kai­den koulut­ta­mi­sesta ja opas­ta­mi­sesta.

Moni ehdok­kuutta harkit­seva arkai­lee ehdok­kaaksi ryhty­mistä, koska hän pelkää, ettei olisi ”pätevä” tai ”valmis” ehdok­kaaksi. Ehdok­kaaksi aset­tu­mi­sen kynnys madal­tuu, kun pystymme tarjoa­maan pereh­dy­tystä kunnan toimin­taan ja luot­ta­mus­teh­tä­vän hoitoon. Siis mikä on kokoo­mus, miten kunta toimii ja kuinka toimia päätök­sen­teossa.

Koulutuksen tehtävä on antaa apua ehdokashankintaan, valmentaa ehdokkaita ja tukea koko järjestön vaalityötä

Kunta­vaa­li­kou­lu­tuk­sen ylei­set tehtä­vät

Vaalei­hin liit­ty­vää koulu­tusta järjes­tä­vät piiri­jär­jestö ja paikal­li­set yhdis­tyk­set sekä kunnal­lis­jär­jestö yhteis­työssä Kansion kanssa. Piiri­taso huoleh­tii erityi­sesti yhdis­tys­ten ja kunnal­lis­jär­jes­tön johdon sekä vaali­työ­ryh­mien koulu­tuk­sesta.

Koulu­tus tukee hyvän vaali­tu­lok­sen saavut­ta­mista monella tavalla.

Pereh­dy­tystä kunnan toimin­taan

Ehdok­kai­den ja heidän vaali­tii­miensä koulut­ta­mi­sen tavoit­teena on poliit­ti­sen tiedon ja osaa­mi­sen vahvis­ta­mi­nen sekä käytän­nön­vä­li­nei­den tarjoa­mi­nen kampan­jan suun­nit­te­lusta aina toteu­tuk­seen. Päämää­ränä on myös tukea hyvän yhteis­hen­gen muodos­tu­mista sekä auttaa jokaista ehdo­kasta omaan parhaa­seen suori­tuk­seensa.

Perehdytystä kunnan toimintaan: mitä on kokoomus, kuinka toimin päättäjänä ja kuinka kunta toimii?

Ehdo­kas­kou­lu­tuk­sen paikal­li­nen sisältö

Kunnal­lis­po­liit­ti­seen toimin­taan liit­ty­vän koulu­tuk­sen sisäl­löl­li­nen asian­tun­te­mus ja toteut­ta­mis­vas­tuu ovat paikal­li­silla toimi­joilla. Neuvo­kaa ehdok­kaita paikal­li­sissa asioissa, anta­kaa tietoa ja tukea ja välit­tä­kää tietoa kaikille ehdok­kaille. Kunta­vaa­leissa kunnan tai kaupun­gin asiat ovat huomion keski­pis­teenä. Kokoo­mus tekee valta­kun­nal­li­sesti kunta­vaa­li­kam­pan­jan, mutta varsi­nai­nen poli­tiikka tehdään kunnissa, kuntien omista lähtö­koh­dista ja tilan­teista katsoen.

Ehdokaskoulutuksen paikallinen sisältö: kunnan budjetti, tärkeimpien hallinnonalojen erikoisillat, vaalitavoitteet 2021–2025, kampanjointi, valtuuston kokousvierailu


 

6. Vies­tintä

Vies­tintä on erot­ta­ma­ton osa yhdis­tyk­sen toimin­taa. Kaikesta yhdis­tyk­sen toimin­nasta voi tehdä vies­tin­tää.

Hyvä vies­tintä on jatku­vaa ja vuoro­vai­kut­teista, ei pelkäs­tään vaalien alla tapah­tu­vaa yksi­suun­taista julis­ta­mista. Aktii­vi­nen vies­tintä lisää yhdis­tyk­sen kiin­nos­ta­vuutta.
Yhdis­tyk­sen vies­tintä on syytä suun­ni­tella yhtä tarkasti kuin muukin yhdis­tyk­sen toiminta. Kunta­vaa­leja ajatel­len voi tehdä vaik­kapa vuosi­kel­lon, johon kirja­taan sellai­set merk­ki­päi­vät ja tapah­tu­mat, jotka vähin­tään pitää huomioida yhdis­tyk­sen vies­tin­nässä. Kaavoi­hin ei kuiten­kaan kannata kangis­tua, vaan yhdis­tyk­sen vies­tin­nässä voi tehdä myös rohkeita kokei­luja.

Esimer­kiksi sosi­aa­li­sen median kana­vissa on vain kokeil­tava erilai­sia sisäl­töjä saadak­seen selville, mikä toimii. Jos yksi päivi­tys ei kerää valta­vaa määrää reak­tioita, niin ei hätää: seuraava voi kerätä jo parem­min. Hyvä vies­tintä vaatii myös pitkä­jän­tei­syyttä.

Muuta­mia tärp­pejä yhdis­tyk­sen vies­tin­tää varten:

  • Jokai­nen kokoo­mus­lai­nen on vies­tijä. Kun olemme vuoro­vai­ku­tuk­sessa ihmis­ten kanssa, kerromme jatku­vasti tari­naa siitä, millai­nen kokoo­mus on ja mitä se tavoit­te­lee.
  • Ihmi­nen on kiin­nos­tu­nut toisesta ihmi­sestä. Siksi myös yhdis­tyk­sen vies­tin­nässä kannat­taa tuoda esiin ihmi­siä orga­ni­saa­tioi­den takaa. Hyödynnä myös arki­sia asioita ja tunnel­mia. Ole aito!
  • Älä jaa pelkäs­tään raskaita teks­ti­päi­vi­tyk­siä, vaan hyödynnä poliit­tis­ten päivi­tys­ten yhtey­dessä erilai­sia kuvia ja videoita. Tuo esiin ihmi­siä ja kasvoja mieluum­min kuin tyhjiä toreja tai kokous­pa­pe­reita. Mieti kuvaa julkais­tes­sasi, haluai­sitko itse olla kuvan tilan­teessa mukana.
  • Kun otat kantaa, älä piilota mieli­pi­det­täsi. Kannan­o­ton keskei­sin viesti kannat­taa lait­taa esille heti kärkeen ja vasta sen jälkeen edetä perus­te­lui­hin. Liian puudut­tava johdanto saat­taa pudot­taa kiin­nos­tu­neem­man­kin luki­jan. Minkä yhden asian haluat jättää luki­jan mieleen?
  • Käy keskus­te­lua, älä pelkäs­tään pyri herät­tä­mään sitä. Vastaa sosi­aa­li­sessa mediassa tule­viin komment­tei­hin. Jos olet eri mieltä, perus­tele kohte­li­aasti oma näkö­kul­masi. Kiitä kehuista. Toisi­naan jopa mieli­pi­teen korjaa­mi­nen voi tulla kysee­seen.
  • Mieti keskei­sim­mät kana­vasi ja pidä niistä huolta. Yksi toimiva kanava on parempi kuin kolme passii­vista. Oli kyse sitten sähkö­pos­titse lähe­tet­tä­västä yhdis­tys­kir­jeestä tai Face­book-vies­tistä, niin testaa mikä toimii ja pidä se aktii­vi­sena.
  • Peukuta, kommen­toi, jaa. Kun jaamme muiden yhdis­tys­ten ja kokoo­mus­lais­ten sisäl­töjä, niiden näky­vyys kasvaa ja koko jouk­kue hyötyy.
  • Lisää päivi­tyk­siisi toimin­ta­ke­ho­tuk­sia: ”Tästä pääset osal­lis­tu­maan” /​ ”ilmoit­taudu mukaan” /​ ”kerro, mitä mieltä olet”. Koukuta jo vies­tin otsi­kolla.

Vies­tin­nän apuvä­li­neet löyty­vät Brän­di­kir­jasta ja Gredistä

Ota omak­sesi kokoo­muk­sen brän­di­kirja, jossa on muun muassa yleistä tietoa tiedot­ta­mi­sesta. Brän­di­kirja auttaa vies­tin­nän teke­mi­sessä käytän­nön esimerk­kien kautta.
Lisäksi aineis­to­pankki nimel­tään Gredi tarjoaa videoita, kuvia, kirjal­lista mate­ri­aa­lia ja esimer­kiksi muokat­ta­via esite­poh­jia kampan­join­tiin. Aineis­to­pan­kissa voit tehdä itsel­lesi rinta­nap­pi­poh­jia, esit­teitä tai vaik­kapa teks­ti­ku­via jaet­ta­vaksi sosi­aa­li­seen medi­aan.


 

7. Järjes­tö­toi­minta

Paikal­li­sen kokoo­musyh­dis­tyk­sen tapah­tuma on usein myös jäse­nen ensim­mäi­nen koske­tus puolue­toi­min­taan.

Yhdis­tyk­senne tapah­tu­ma­tar­jon­nan on oltava laajaa ja moni­puo­lista. Tapah­tu­ma­ka­len­te­rin laati­mi­nen puoleksi vuodeksi tai vuodeksi kerral­laan auttaa yhdis­tys­tänne huoleh­ti­maan, että jokai­sella vuoden neljän­nek­sellä yhdis­tyk­sellä on jäse­nis­tölle suun­nat­tua toimin­taa.

Keskus­te­lu­ti­lai­suu­det, rento­hen­ki­set illa­nis­tu­jai­set sekä erikoi­set­kin kampan­ja­tem­pauk­set sitout­ta­vat jäse­net yhdis­tyk­sen toimin­taan niin vaalien alla kuin niiden välissä. Keskus­te­lu­ti­lai­suu­det kampanja-aikana toimi­vat myös vaali­työtä tuke­vina poliit­ti­sina tilai­suuk­sina. Olkaa aktii­vi­sia – NYT!

Runsaalla tapah­tu­ma­tar­jon­nalla vies­ti­tään kokoo­muk­sen aktii­vi­suu­desta kunnassa. Yhdis­tyk­senne voi myös järjes­tää täysin poli­tii­kan ulko­puo­lella olevia tempauk­sia. Voitte vaik­kapa kutsua kansan­edus­ta­jan kans­sanne juok­su­len­kille tai käydä tutus­tu­massa kunnan museoon.

Esimerk­kejä:

  1. Turun Kansal­lis­seura on järjes­tä­nyt sään­nöl­li­siä Vaikut­ta­ja­foo­rumi -nimi­siä keskus­te­lu­ti­lai­suuk­sia paikal­li­sessa kuppi­lassa, joihin kutsu­taan paikal­li­sia vaikut­ta­jia ja kaupun­gin­val­tuu­tet­tuja keskus­te­le­maan poli­tii­kasta.
  2. Hämeen­lin­nassa Häti­län Kokoo­mus otti osaa keskus­tan kehit­tä­mis- ja tori­park­ki­kes­kus­te­luun järjes­tä­mällä ylei­sö­ti­lai­suu­den ja lähetti tilai­suu­den vielä FB:n kautta livenä. Kuuma aihe, josta käydään laajaa keskus­te­lua. Sopi hyvin yhden paikal­li­syh­dis­tyk­sen tilai­suu­den aiheeksi.

8. Tapah­tu­mat ja tilai­suu­det

Kaikki kokoo­muk­sen järjes­tä­mät tapah­tu­mat on suun­ni­tel­tava myös kunta­vaa­lien näkö­kul­masta.

Kunta­vaa­lien näky­vin kampan­jointi keskit­tyy perin­tei­sesti viimei­siin viik­koi­hin ennen vaaleja. Kaikki tuona aikana järjes­tet­tä­vät tilai­suu­det on suun­ni­tel­tava hyvissä ajoin ennak­koon.

Tapah­tu­mien suun­nit­te­lu­vai­heessa on hyvä miet­tiä, ovatko kaikki kampan­jan kohde­ryh­mät, kohdea­lu­eet ja asia­ta­voit­teet tulleet jonkun järjes­tet­tä­vän tapah­tu­man kautta otetuksi huomioon.

Vink­ki­lista tapah­tu­mien suun­nit­te­luun:

  • Mikä on tapah­tu­man tavoite?
  • Kenelle tapah­tuma järjes­te­tään?
  • Millai­nen (asia)sisältö tapah­tu­massa on?
  • Milloin ja missä tapah­tuma järjes­te­tään?
  • Miten tapah­tuma tukee ehdo­kas­han­kin­taa?
  • Miten tapah­tuma tukee kokoo­muk­sen tavoit­tei­den esit­te­lyä?
  • Miten tapah­tuma tukee uusien ideoi­den kerää­mistä?
  • Miten tapah­tuma tukee vaali­työn varain­han­kin­taa?
  • Kuinka kohde­ryhmä tavoi­te­taan?
  • Mikä on tapah­tu­man budjetti?
  • Työn­jaon orga­ni­sointi?

Tärkeim­mät tilai­suu­det pitää heti merkitä niin yhdis­tyk­sen kuin ehdok­kai­den­kin omiin vaali­ka­len­te­rei­hin.


9. Kunta­po­li­tiikka

Hyvään vaali­tu­lok­seen vaikut­ta­vat ne päätök­set, joita kokoo­mus­lai­set kunnissa teke­vät. Niissä näkyy, miten yhtei­siä asioi­tamme on hoidettu.

On tärkeää, että kokoo­mus­lai­sia saavu­tuk­sia noste­taan esiin niin sosi­aa­li­sessa mediassa, verkossa kuin paikal­lis­leh­dis­sä­kin ja lähem­pänä vaaleja muis­tu­te­taan niistä: ”Vuosi sitten hyväk­syt­tiin kokoo­muk­sen aloite luku­tai­don edis­tä­mi­sestä…”.

Yhdis­tyk­senne on syytä palata edel­lis­ten vaalien vaali­ta­voit­tei­siin ja katsoa, mitkä niistä ovat toteu­tu­neet tai edis­ty­neet kulu­neen valtuus­to­kau­den aikana. Saavu­tus­ten lisäksi on myös visioi­tava tule­vaa: mitkä asiat kunnassa toimi­vat ja mitä tulisi kohen­taa? Mitä käytän­nön asioita kokoo­mus tekisi, jotta kunta­lais­ten elämä helpot­tuisi ja para­nisi?

Yhdis­tyk­senne voi tehdä rohkei­ta­kin avauk­sia ja valtuus­toa­loit­teita yhteis­työssä kokoo­muk­sen valtuu­tet­tu­jen kanssa. Kunta­lai­sille tulee välit­tää vies­tiä siitä, että meillä on halu vaikut­taa. Myös avauk­sista ja aloit­teista, jotka eivät ole vielä eden­neet, on hyvä kertoa: ”Kokoo­mus jatkaa työtään X:n edis­tä­mi­seksi…”.

Esimerk­kejä:

  1. Hyvin­käällä nostet­tiin keskus­te­luun auto­jen ja kevyen liiken­teen toimin­to­jen yhteen­so­vit­ta­mi­nen. Asiasta tehtiin aloite ja järjes­tet­tiin ylei­nen katsel­mus. Kokoo­mus kustansi bussi­kul­je­tuk­sen katsel­mus­pai­kalle.
  2. Hirven­sal­mella FB-ryhmässä nous­sut keskus­telu koira­puis­ton saami­seksi kuntaan johti myös aloit­tee­seen ja koirille sekä niiden omis­ta­jille järjes­tet­tiin kävely tutus­tu­maan tule­viin mahdol­li­siin koira­puis­to­paik­koi­hin.
  3. Kun kokoo­mus­val­tuu­tettu Jyväs­ky­lässä tekee valtuus­toa­loit­teen, aloi­te­teksti kopioi­daan ja julkais­taan blogi­kir­joi­tuk­sena yhdis­tyk­sen netti­si­vuilla. Näin tehdyt aloit­teet pääty­vät yhteen paik­kaan ”arkis­toon” ja ne voidaan jakaa sieltä myös sosi­aa­li­seen medi­aan. Hyväk­sy­tyistä ja eden­neistä aloit­teista voidaan tehdä samalla tavalla nostoja sosi­aa­li­seen medi­aan kun ne tule­vat ajan­koh­tai­seksi.

10. Talous

Vaali­ku­lu­jen katta­mi­seksi voidaan käyt­tää monia koetel­tuja tapoja.

Luot­ta­mus­hen­ki­lö­mak­sut

Kokoo­mus perii paikal­li­sesti kaikista kunnal­li­sista luot­ta­mus­teh­tä­vistä makse­tuista palk­kiosta luot­ta­mus­hen­ki­lö­mak­sun. Suosi­tus on vähin­tään 20 prosent­tia makset­tu­jen palk­kioi­den määrästä. Peri­tyt luot­ta­mus­hen­ki­lö­mak­sut ovat luot­ta­mus­hen­ki­löille vero­vä­hen­nys­kel­poi­sia.

Ehdo­kas­mak­sut

Ehdok­kailta peri­tyt ehdo­kas­mak­sut ovat helppo tapa kartut­taa yhdis­tyk­senne vaali­kas­saa. Ne ovat perus­tel­tuja, mikäli kerä­tyt varat käyte­tään yhtei­siin kampan­ja­ma­te­ri­aa­lei­hin (vaali­ju­lis­teet, yhdis­tyk­sen lehti­mai­nok­set yms.).

Kunnan tuki

Kunta­lain mukaan kunta voi talou­del­li­sesti tukea valtuus­to­ryh­mien toimin­taa.

Vaali­lehti

Yhdis­tyk­senne tuot­ta­mat vaali­leh­det voivat olla täysin omia tai liit­teitä paikal­lis­leh­tien välissä. Niihin voivat kaikki yhdis­tyk­sen jäse­net myydä ilmoi­tuk­sia.

Semi­naa­rit

Semi­naa­rit toimi­vat parhai­ten usean kunnan yhtei­sinä tai piirin semi­naa­reina, joihin myydään lippuja. Semi­naa­rin luen­noit­si­joi­den tulee olla korkea­luok­kai­sia.

Vapaa­muo­toi­set tilai­suu­det

Vapaa-aika voi myydä jopa semi­naa­reja parem­min. Esim. coctail-tyyp­pi­sestä tilai­suu­desta, jossa on kevyttä ohjel­maa ja yhdes­sä­oloa, voi periä illal­lis­kor­tin muodossa maksun. Illal­lis­kort­tiin on mahdol­lista sisäl­lyt­tää pieni varain­han­kin­tao­suus.

Ylei­set tilai­suu­det

Tori­ta­pah­tu­mat ja mark­ki­nat sekä erilai­set tempauk­set ovat hyviä paik­koja myydä omia tai puolu­een kokoo­mus­tuot­teita ja näin kartut­taa kassaa. Myytä­viin kokoo­mus­tuot­tei­siin voi tutus­tua osoit­teessa: www.kokoomuspuoti.fi

Kulu­kuri

Kulu­jen mini­mointi on teho­kas tapa pitää talous kurissa. Samaan loppu­tu­lok­seen pääs­tään, jos joku muu taho tukee tapah­tu­mia osal­lis­tu­malla niistä aiheu­tu­viin kului­hin.

Katso lisää varain­han­kin­ta­kei­noja tästä

Puolue­ra­hoi­tuk­sesta annet­tu­jen määräys­ten mukaan paikal­li­syh­dis­tyk­sen ja kunnal­lis­jär­jes­tön on tehtävä ilmoi­tus saamas­taan tuesta, jos se saa samalta tuki­jalta kalen­te­ri­vuo­den aikana vähin­tään 1500 euron arvoi­sen tuen. Kokoo­muk­sessa tuki-ilmoi­tuk­set tehdään keski­te­tysti siten, että kukin ilmoi­tus­ra­jan ylit­tä­vän tuen saanut yhdis­tys ilmoit­taa tuen anta­jan ja tuen määrän tuen saan­ti­kuu­kau­den lopussa puolu­een hallin­to­pääl­likkö Timo Elolle, timo.elo@kokoomus.fi.

Ehdok­kaan vaali­ra­hoi­tuk­seen liit­ty­vistä asioista kerro­taan myöhem­min ilmes­ty­vässä ehdok­kaan kunta­vaa­liop­paassa.


Yhdis­ty­sop­paan tueksi
Yhdis­ty­sop­paan tueksi muis­tiin­pa­noin
Vinkit yhdis­tyk­selle vaalioh­jel­man valmis­te­luun.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.2.2023

Edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kaan FAQ

Usein kysyt­tyjä kysy­myk­siä edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kaille. Tältä sivulta löydät ylei­sem­piä kysy­myk­siä vastauk­si­neen. Käänny suoraan Metan asia­kas­pal­ve­lun puoleen Face­boo­kiin ja Insta­gra­miin liit­ty­vissä ongel­missa.

24.2.2021

Sydän on oikealla - Graa­fi­nen ohjeis­tus

Logot ja sydän Kokoomus.kuvat.fi on kokoo­muk­sen aineis­to­pankki, josta pystyt lataa­maan omaan käyt­töön mm. Kokoo­muk­sen logot eri väreissä sekä kieli­ver­sioina Sini­sen

24.2.2021

Tee vaali­mai­nok­sia Canvalla!

Canva on netissä toimiva suun­nit­te­lu­työ­kalu, jolla teet helposti erilai­sia mainos­ma­te­ri­aa­leja niin someen kuin print­tiin! Canva tarjoaa käyt­töösi luke­mat­to­mia valmiita kuva-

Skip to content